Sivun näyttöjä yhteensä

22. huhtikuuta 2016

Kaamea laakso




Kaliforniassa tapasin monta kertaa Eugene Volokhin. Voimille käyvä henkilö. Sympaattinen on sana joka ei tullut mieleen hänen yhteydessään. Hän oli suunnilleen kaksikymppisenä UCLA:ssa yhtenä tekijänoikeuden professoreista ja samoja asioita harrastaneen liittovaltion ylioikeuden tuomari Alex Kozinskyn suojatti. Tuomioistuin asui Pasadenassa. Raviinin toisella puolella asui Batman. Molemmilla puolilla, itse asiassa. Lain ja oikeuden miehiä.

Tuolloin, 1995, nuori Volokh, oli julkaissut Yale Law Review’ssa hälinee herättäneen kirjoituksen. Hän ennusti, että kohta liikenne mullistuu. Käyttöön tulee ”infobahn” niin ettei jopa koteihin saadaan tosiaikaista tietoa ja sähköstä soivaksi muutettua musiikkia. Ja televisioon tulee kuvaa putkea pitkin ihan tilaamalla.

Nyt ymmärsin, miksi meillä on niin paljon paperia. Olen rahdannut sitä säkkikaupalla keräykseen ja ostanut uudet sakset nipsautellakseni kahtia kaikenlaisia vanhoja verovalituksia.

Paperit ovat siis suurelta osin isäni mapeista. Oli siellä tuhat sivua myös tätä blogia viime vuosikymmeneltä, kohdittain punaisilla kysymysmerkeillä varustettuna.

Isäni kuului siihen sukupolveen, joka kirjoitteli kirjoihin Obs! ja Väärin! ja Katso kuitenkin (ja sitten lainkohta tai prejudikaatin numero).

Tuosta tavasta vitsailimme muinaisuudessa. Todistamattoman väitteen mukaan kuuluisa lakimies Y.J. Hakulinen oli liittänyt johonkin kirjaansa tai julkaisemaansa pikku lakikirjaan sellaisenkin alaviitteen kuin ”Toisin kuit. Korkein oikeus”.

Hän oli sen sukupolven miehiä, joilla ei ollut älyllisiä ongelmia olla mielestään lainkäyttöasiassa oikeammassa kuin ylin tuomioistuin.

”Ucanny valley” eli kaamea tai outo laakso on matemaattisen mallintamisen termi. Kun tehdään robottia yhä enemmän ihmisen näköiseksi, ihminen suhtautuu siihen koko ajan myönteisemmin, mutta sitten tulee pudotus. Melkein-näköinen tuntuukin kamalalta, ja tuo tunne katoaa vasta kun päästään näköisyyteen.

Termi tuo mieleeni tietotekniikan ”kuoleman laakson”.  Todellinen uutuus menee aluksi kaupaksi hyvin, mutta kun hätäisimmät ovat saaneet omansa, seuraa kuoleman laakso, jota kestää kaksikin vuotta. Monet tuotteet hiipuvat ja menehtyvät. Jotkut harvat säilyvät hengissä. Minulle on Applen laite Newton, jonka kosketusnäyttö hylättiin 1990-luvulla kuoleman laaksoon. Kaikki sanoivat, että tarpeeton, ei tule menestymään.

Sellaisia terveisiä valtioneuvostolle, että innovaatiot eivät riitä kansantaloudessa. Innovaatiot olisi saatava pysymään hengissä. Niitä pitäisi kastella ja katsella.

Eugene Volokh piti kirjoituksessaan selvänä, että e-kirja (myöhempi nimitys) on tuloillaan, ja että printtereitä tarvitaan siis pirusti.

Amerikan fiksuimman juristin tai ainakin Amerikan fiksuimman Kiovassa syntyneen juristin mieleen ei juolahtanut, että artikkelin tai kirjan mittaisia tekstejä luettaisiin suoraan näytöltä eikä paperia tarvittaisi ollenkaan.

Myönnän itse tuhonneeni ja tahallani hukanneeni melkoisen määrän paperille tulostettuja oikeudellisia artikkeleita. Niitä sukeltelee esiin laatikoistani. Kysyn itseltäni, olenko lukenut ja aionko lukea. Jos vastaan myöntävästi, korotan tulosteen kirjaksi. Jos vastaus on kielteinen, paperit menevät roskiin.

Eilisestä television suuresta Yle-keskustelusta havaitsi taas, että Matti Apunen on toivottoman fiksu mies ja että on oikeasti syytä miettiä, kenen rahoilla Yle rellestää ja millaisin tavoittein.

Hänen lempiohjelmansa on Prisma. Niin minunkin. Ohjelma on hauska ja helppo seurata siitä huolimatta että ohjelman on oikeaa asiaa. Ihmiset ovat eläväisiä.

Myös se eilinen ohjelma oli eläväinen osoitus kunnon journalismista. Sitä vastoin verkkosivujen yhteenveto oli huono, osittain harhauttava. Ohjelmassa mäikättiinkin Ylen verkkosivuista ja vihjailtiin, että siinä veroyhtiö syö naapurin pöydässä.

Sääli ettei Volokhin erehdystä tunnettu eikä mainittu. Kunnollinen lukeminen ei ole muodissa. Siitä kärsivät sanomalehdet ja kirjat, joilla on Suomessa muitakin kilpailuetuja, kuten vakaa vaikka niukka rahoitus.

Ohjelmassa sanottiin kuitenkin, että jos Ylen perustaisi ”uutiskanavan”, jollaisia maailmassa on paljon, sillä olisi bruttokatsojia noin 3 prosenttia. Muista ihan mainittava osa katsoisi edelleen Avara luontoa (minä) ja epookkidraamoja, jollaisia Suomessa ei osata tehdä.

Uskon väitteeseen. Yleisö rakastaa huonosti ilmaistua, toisarvoista tietoa, ja sitäkin vain otsikkoina. Katso Ylen ohjelmakartta ja iltapäivälehdet.

Yksi keskustelija sanoi, että pohjoismaiseen rikosdraamaan, jonka suurta menestystä meillä ihmetellään ja kadehditaan, on pantu sata kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa näytelmämuotoiseen TV-tarinaan. Se raha poikii nyt.

Tuossakin asiassa voi olla vasenkätinen kierre. Luova kirjallisuus käy huonosti kaupaksi. Niinpä meillä on surkean vähän osaavia ja kiinnostavia käsikirjoittajia. Hyvä luettavaksi kirjoitettu teksti ei ole sama asia kuin hyvä käsikirjoitus. Ero on hyvin suuri. Jos asia kiinnostaa, lukekaa IMDB:stä tai Wikipediasta jonkin Tarkovskin ja Bressonin tai Ingmar Bergmanin elokuvan juonitiivistelmä. Takaan että päädytte samaan kuin minä. Tekstissä ei ole päätä eikä häntää. Vaikka tähdennettäisiin, että ”Mansikkapaikka” on tehty lievillä yli- ja alivalotuksilla, vasta filmin nähtyänne käsitätte, että sielullenne on soitettu; sitä on pyydetty puhelimeen.

Draama on kaameassa laaksossa, jos päähenkilöt ovat robotteja. Helpommin kestää esimerkiksi ”Murdochin murhamysteerin”. Päähenkilö on komea kuin mahongista veistetty eli pökkelö. Ja juoni on kuin kuutio kuivia klapeja. Mieli ei viheriöi.

27 kommenttia:

  1. "Uncanny valley" on myös animaatiossa mielenkiintoinen käsite. Hyvä animaatio viehättää niin kauan kuin se on selvästi tyyliteltyä. Sitten kun se lähestyy fotorealismia se alkaa tuntua kammottavalta. Napapiirin pikajuna kuului ensimmäisiin korkean profiilin esimerkkeihin.

    Ylen radio ykkönen on maailman parhaita radiokanavia. Missä mahtaa olla parempi tai edes yhtä hyvä?

    VastaaPoista
  2. "Eilisestä television suuresta Yle-keskustelusta havaitsi taas, että Matti Apunen on toivottoman fiksu mies ja että on oikeasti syytä miettiä, kenen rahoilla Yle rellestää ja millaisin tavoittein."

    Sitähän minäkin - siitä ei fiksuus enää ylene. En katsonut ohjelmaa, mutta oletan, että Yle ajettava alas niinsanotusti en gång för alla. Siitä vain "markkina" "sisällöntuottajaksi" ja kaiken haltijaksi, niin kuin tätä nykyä kaikilla muillakin elämänaloilla. "Katsokaa, Suomi nousee jo!" huudahti entinenkin pääministeri 90-luvun lamavuosien pilapiirroksessa, kun rahamiehet Suomi-neitoa hirteen vetivät.

    VastaaPoista
  3. Ajatus Batmanista oikeuden miehenä veikin hyvin nopsaan ajatuksen näihin Odinin ratsuihin ja heidän oikeudentuntoonsa; heillä lienee pontimena rikoksen väärälle puolelle jääminen toisin kuin Batmanilla, joka myös kulkee öisiä katuja mutta kostamassa vanhempiensa surmaa. Onko Batman oikeudenpalvelija, vaikkakin privaatti ja valtaa tottelematon? Brittiläinen "batman" on puolestaan ylemmän upseerin apulainen, marsalkan sauvan (baton) kantaja.

    VastaaPoista
  4. "e-kirja (myöhempi nimitys) on tuloillaan, ja että printtereitä tarvitaan siis pirusti."

    Uschanovin uusimman kirjan mukaan 1965 arveltiin tietokonepohjaisen sanomalehden tulevan. Sen vuoksi arveltiin tarvittavan printtereitä, kun ajateltiin, että jokainen tulostaa kotona itselleen paperilehden. Kuka nyt sen aikaiselta ruudulta olisi halunnut sitä lukea.

    Tämä on melkein yhtä huvittavaa kuin silmälasit vuotta 2500-lukua esittävässä scifi-leffassa.

    VastaaPoista
  5. "lukekaa IMDB:stä tai Wikipediasta jonkin Tarkovskin ja Bressonin tai Ingmar Bergmanin elokuvan juonitiivistelmä."

    Tuosta syystä minua piinaa, millainen olisi Tarkowskin ohjama Saatana saapuu Moskovaa (Master i Margarita). Botkin teki kirjasta ihan hyvän "kuvitetun klassikon", mutta mitä todellinen taitelija olisi tehnyt?

    VastaaPoista
  6. "Niinpä meillä on surkean vähän osaavia ja kiinnostavia käsikirjoittajia."

    Olen kyllä ymmärtänyt, että sama ongelma vaivaa Holywodiakin. Siuksi tehdään jatko-osaelokuvia 12-vuotiaille ja kohtuullisia TV-sarjoja (HBO).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma tunnistetaan teattereissa; esitettäviä kappaleita syntyy harvoin. Dramatisoidaan vanhoja uusiin kehyksiin, käännetään Shakes-pearea uusiksi (Hällström) tai, usein, ohjaaja on myös käsikirjoittaja. Tulokset näkyvät, mutta ohjaaja ja käsikirjoittaja nostavat kummatkin oman palkkionsa.

      Poista
    2. Vantaan Sanomat uutisoi 14.5.2015 Kansallisteatterilta, taiteen päänäyttämöltä, että
      "pettymykseksi jäi myös kohua herättänyt, muun muassa Ville Haapasalon tähdittämä, Maaseudun Tulevaisuus. Sitä on 28. marraskuuta nähdyn ensi-illan jälkeen esitetty 18 kertaa, joissa se on kerännyt 8 186 katsojaa. Näytelmän käyttöäaste on 68 prosenttia".

      Pian näytelmä, jossa maalaisia esitettiin eläimiin sekaantujina, poistettiin ohjelmistosta yleisön alettua oksennella.

      Poista
  7. Eikös YLE:llä silloin digitv:n aamuhämärissä ollut uutiskanava YLE 24 tai joku muu sen kaltainen?

    TMi, Rautjärvi

    VastaaPoista
  8. Apusen älykkyys on passelissa suhteessa iltaruskon maailmaamme. Aamulehti ilmestyy kaikesta huolimatta kuin mitään ei olisi tapahtunut.

    Jussi Lähde kirjoitti taannoin tuntojaan Apusesta. Minulla on täysin samat tuntemukset. Niiden sisään kuuluvat kuin home kouluun myös huippuälykäs Kalle Isokallio ja tietenkin koko ajatuspaja Liberan automatisoitu jeremiaadikööri. Voi kuinka toisten tyhmyys sattuukaan näihin herkkiin älykköihin. Vähän aikaa sitten mm. väitettin, ettei Suomi voi ottaa kymmeniä tuhansia pakolaisia, koska emme pysty rakentamaan uutta Imatraa! Nerokasta. Kannattaa lukea, muttei printata.
    http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/jussi-l-hde-herke-pomottamasta-matti-apunen

    VastaaPoista
  9. Onko tuo miekka käypä ruohonleikkuuseen? Timo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllen vetelis tolla kun siimat ja ketjut ja kolmioterät on keksitty. Sitäpaitti ainahan on miehistä ku on joku moottori. Eikö ookki näin? Hyvä raivaussaha on oikein kiva tanssikaveri. Sen pitää olla niin vahva että puu on poikki ennen kuin latva lähtee liikkeelle, muuten jää terä nälkkiin alvariinsa.

      Semmoinen tylppäkärkinen harjoitusmiekka saattaisi olla kyllä mesiangervikossa hyvä jos meinaten on harjoituksen puute. Tai kaksi, jos on ahkerata sorttia. On se kova vastus sellainen oikein reipas angervikko. Riistaryypöissä oli sen makua, en tiedä onko vieläkin. Pthyäk!

      Nurmenleikkuuseen on varmaankai partakonneet erikseen minä en niitten nerouksiin oo perehtyny muuta kuin että se on siitä siemenestä kiinni ja sitten vaan leikataan kolmesataa vuotta.

      Millähän muuten tosiaan tohtorismiehet tulee toimeen kun on vaan tuollasta enempi paraatitarviketta? Vaikka kyl se voi tulla tohtoriskin miehestä reipas juoppo jos se vaan käy siihen noin muuten eikä ole heikko tai vaivaa muu kurjuus. Mutta ei naisesta. Hyvin harvasta kuitenkin tulee kunnollista sitten perästäpäin että onhan se työ sellasta vitelikössä vatuloottemista. En menis. Ja muutenni ne pitää olla semmoset taidot että silmällä näkee mahtuuko kaatumaan vai pittääkö kokkeilla.

      Poista
    2. Unohtui. Piti olla että kumariinin tuoksu heinää niitettäessä on kovan luokan huumaava juttu. Joka ei ole kokenut mille hyvä viikate tuntuu heinää niitettäessä ei ole elänyt. Siinä on endorfiinihumala jolle ei mieluusti tarvitse yhtään yrittää etsiä korvaajaa. Pohjoisuudestamme johtuu että niittosäät tulee käyttää taiten, heinän suhteen vaatimukset eivät olleet yhtä pahat ja niinpä heinälatoromantiikka on kansallisaarre.

      Tämä olisi varma oppiaihe kotoutettaessa. Täytyy yrittää! Pannaan perheittäin heinäpellolle ja katsotaan.

      Tjaa. Päivystävän haavurin on mahdollisesti syytä olla rutinoitunut ja ompelukäsialan varmemman puoleinen.

      Edellensä ehdotan että jo lentokentällä saa ottaa lahjapaketin kotimaista parempaa tuotantoa, rukkaset, saappaat, repun, pokasahan ja vesurin. Kummeksujille töräyttää tuoreehkolle aitosavolaiselle hielle, paskalle, tupakalle ja hienokseltaan viinalle tuoksahtava pussihousuinen klassisen elämäntavan hammashuollon hilpeästi hylännyt äijämiesäijä: No perkele sieltähän sitä tultiin! Terve vaan terve! Miteppä ootte tänne päässy? Onko nämä kaikki kaheksan akkaa sinun? Älä helevetissä. Tässä olis vähän apua alkuun... Onko nälkä? Jano? Väsyttääkö? Otakko pikku ryypin?

      Puolenkin tunnin tervehdys tekisi terää. Tallenteelta asiantuntijoiden raati päättelisi mistä sitä väkeä lähdetään täällä koulimaan ja kouluttelemaan. Ja mistä ei.

      Poista
  10. Mielestäni voisi pikemminkin kysyä, kenen rahoilla Yle rellestää lähettämällä fiksumpaa ohjelmaa kuin kaupalliset kilpailijansa.

    VastaaPoista
  11. Se kattoo helvetisti telkkarii, niin kuin vanhat yleensä.

    VastaaPoista
  12. Kun kuulin Matti Apusen olevan ohjelmassa mukana, vaivauduin ohjelman katsomaan. Nykyään YLEn tarjonnasta vain Teemalta ja Areenasta löytyy satunnaisesti katsottavaa.

    Radiokin on alkanut mainostaa ehtimän tuosta tangomarkkinoita. Radion kaukosäädin on mainio keksintö.

    Kyllä on ikävä Kaisu Puuskajokea.

    VastaaPoista
  13. Hyvää journalismia oli kyllä tuo yle-ohjelma. Sivistyneet toimittajat ja sivistyneet muutkin osalliset. Siinä kai se resepti. Miten niin Apunen fiksu? Normipökkelö ja ruikuttaja. Ai kun tykkää kans Prismasta. Jääskeläisellä paremmat puheet. Siinä fiksu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos yhtään ymmärsin, Apunen nosti esiin hyvin tyylikkästi Ylen "kansansivistystyön" tavoitteiden tämänhetkisen läpinäkymättömyden.

      Ja Jääskeäläinen myönsi, että kyllä tässä nyt tavoitteena on saada viihteellä ym. ihmiset tuutin ääreen ja siinä sivussa sitten syöttää heille "oikeita arvoja" ja "oikealla" tavalla painotettuja uutisia.

      - Tämäkin on aivan ok ja kannatettavaa, kun vain tiedämme, mitä ne "oikeat arvot" ovat, paljonko niissä sallitaan kirjoa ja monimuotoisuutta, mitkä asiat ovat tabu ja pannassa ja kuka ja missä niistä päätää. Nyt emme tiedä. Tässä koko Apusen pointti.

      Apunen nosti esiin siis sen, että nyt hyvin pieni eliitti omassa keskuudessaan päättää, mihin tätä maata ja kansaa julkisella medialla talutettaan. 500 miljonaa euroa ilman todellista kontrollia ja vastuuta maksajille on tämän kokoisessa mediamarkkinassa aivan mahtava voima, kun sitä hienovaraisesti ja harkiten käytetään.

      Ylen hallitus, hallintoneuvosto ja eduskunta ovat tästä prosessista aivan totaalisen pihalla, koska mitään osaamista niillä ei tähän ole, ei ole kriteereitä eikä mittareita ja todelliset linjaukset tekevän kabinetin ovet ovat suljetut.

      Ylen julkaistut tavoitteet ja arvot ovat vain "ohutta yläpilveä", hurskasta juhlapuhetta, joka ei ole mitattavissa ja jonka toteutuminen on pelkkä mielidekysymys - ei verifioitavissa mediatutkimuksen keinoin.

      Apunen ehdotti BBC-mallin mukaista riippumatonta ammattilaisten board of trustees - elintä, joka mittaisi Ylen tominnan laatua ja tavoitteiden totetumista avoimesti sovittuhin ja julkisiin mitattavissa oleviin kriteereihin nähden. Katsottaisin aivan käytännössä, mitkä näkökulmat uutisointiin ja analyyseihin milloinkin on valittu, onko niissä niissä tilastollista vinoutumaa johonkin suuntaan, mitä kuvajournalismilla eri tilanteissa peitetysti viestitään, mitkä ovat kanavien sisältöprofiilit kaikkiaan, mitä agendoja ajetaan ja mitä vastustetaan, jne.

      Ja tähän heti se, että ei briteissäkän BBC:stä olla board of trustees -järjestelmällä tekemässä yhden äänen mediaa, vaan tuolla järjestelyllä juuri halutaan varmistaa aito moniäänisyys ja tasapuolisuus.

      Kannattaa katsoa juttu itse. Ohjelma on pitkä, mutta lopun viiminen vartti ikänkuin tyhjentää pajatson:

      http://areena.yle.fi/1-3338319#autoplay=true

      Poista
  14. Suomalaisen journalismin romahduksessa enää vain Ylellä on kohtuulliset resurssit. Nekinkö olisi vietävä. Olisimme ulkomaisen median varassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai Ylen lopettamista kukaan ole ehdottanutkaan? No, ehkä sentään jossakin yöllisellä keskustelupalstalla, mutta ei missän vakavasti otetavasti.

      Eri juttu sitten on, onko puoli miljaridia euroa tässä meidamarkkinassa ja tämän kokoisessa massa paljon vai vähän. Siitä voidaan - ja siitä tulee - keskustella jatkuvasti.

      Oma kauhukuvansa- ja tuon TV-keskutelun mukaan mukaan myös varsin todennäköinen kauhukuva - on se tulevaisuus, jossa meillä on käytännössä vain Yle yksin. Miettikää, mikä "putinin tuutti" se on, jos se saa tuolloinkin itse elää omien halujensa mukaan ja tavoitteiltaan läpinäkymättömästi kuten nyt.

      - Siksi yhteisesti sovitut ja mitattavat kriteerit, ammattimainen mittaus ja riippuamaton board of trustees.

      Lopuksi vielä pieni ajatustesti niille, jotka ovat sitä mieltä, että kaikki on hyvin niin kuin nyt on:

      - Jospa edessä on hetki, jolloin Ylen toimittajat ovat yli 90 %:sti tunnustavia halla-aholaisia, sverigedemokraatteja tms. ja edelleen Yle elää ilman läpinäkyvää kontrollia sen puolen miljardinsa plus indeksit kanssa. Onko hyvä näin edelleen?

      - Toimittajathan ovat "ammattilaisia, jota eivät koskaan anna henkilökotaisten mieltymystensä ja angendojensa sekaantua työhönsä", joten ei kai tässä mitään vaaraa olisi? Luoteaan vain sokeasti, kuten Repo-radioon aikanaan.

      Poista
    2. Ei siinä mittää. Pantas vaan toinenki kuulutuslaitos pystyyn valtion varoilla ja nimeksi Vale.

      Poista
  15. Kalifornia on meille Lappia tunteville shamanisteille "Ylinen taso, jossa henget ja jumalat elävät". Itse me maanmatoset asumme "Keskisellä tasolla, jossa ihmiset ja eläimet elävät."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Who you callin' shaman? Shaman you.

      Poista
  16. Yle Radio 1:tä ei voi kyllin kiittää, se on mainio seuralainen keittiössäkin ruokaa laittaessa. Ei kai Prisma ennen ollut näin hauska ja eloisa?
    "Sielullenne on soitettu." Mansikkapaikka vetoaa etenkin tässä iässä. EG

    VastaaPoista
  17. Perkuta kun mulla on semmonen paperileikkuri. Valokuvapaperin siivutin millä nääs aa kolmosesta saapi rihmoja. En oo kokeillu kuinks paksua pinkkaa se syö mutta täältä Suomen ossaamiskeskuksesta sen saapi käydä jos on tarve sille. Kustannuksista joutuu keskustelemaan itse. Minä en.

    Malmi, Helssinki (Sallan suurin lähiö)

    VastaaPoista
  18. Kun tulin perjantai-iltana kotiin oltuani enemmän kuin kellon ympäri töissä ja työasioissa oli suurta ylellisyyttä kuulla suorana lähetyksenä Ylen ykköseltä Susanna Mälkin konsertin jälkipuoli (Dutilleux) haastatteluineen ja heti perään Yehudi Menuhinin 100-vuotisohjelma, jossa otettiin heti alkuun luulot pois (Bach: Sonaatti sooloviululle nro 1). Huippukulttuuria kaikille. Toivon, että meillä tulee aina olemaan varaa siihen.

    Björn Wahlroos sanoi tosin medialle, että Panama-vuodossa on kyse "äärettömän pienistä rahasummista", mutta ehkä Nalle on EVA:ssa murissut muuta. Yle on ainoa media Suomessa, jolla on rahkeet tehdä todellista tutkivaa journalismia maailman suurimman tietovuodon parissa. Ymmärrän, että jotkin EVA:n taustavoimista pahoittavat siitä mielensä, mutta se ei ole mielestäni syy teloa median resursseja.

    Useimmat elinkeinoelämän toimijat ovat vihaisia petkutuksesta, kannattavat reilua peliä ja arvostavat sitä, että huijaavat kilpailijat paljastetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herrojen eva. On se jotain extra vehicular activityä kyllä. Onkohan valtiolaivan kipparilla näistä mitään etätietoa tai jopa lähitietoa?

      Poista