Sivun näyttöjä yhteensä

16. tammikuuta 2013

Kartta




Viisaassa kirjassa selvitellään tunnettuja karttoja Ptolemaioksesta Googleen mutta kysytään myös, olisiko kartta hiukan vanhempi keksintö kuin kirjoitus.

Ajatus on miettimisen arvoinen. Luolamaalauksissa ja kalliopiirroksissa on kuvattu tarpeellisia eläimiä ja mahdottomia voimia, kuten noitavoimaa. Olisi järkeen käyvää, että kun kerran puhumaankin oli opittu, muistiinpanot tarpeellisista pakopaikoista ja houkuttelevista saalismaista olisivat olleet tarpeen.

Sen tiedämme, että esimerkiksi Amerikan mantereelle saavuttuaan ihminen, siis tämä kaltaisemme, siirtyi silloin kuivalta Beringin salmelta eli Alaskasta eteläisimpään Tulimaahan erittäin lyhyessä ajassa. Vaihtoehtoinen selitys on jääsilta ja ajankohta 14 000 tai 16 000 vuotta sitten. (Vertaa ihminen n. 160 000 ja ”Lucy” eli Australopithecus 2,3 miljoonaa.

Eräät kaukoyhteydet säilyivät, eräät eivät. Muistaakseni – en viitsi tarkistaa – Väli-Amerikan mayoilla ja Andien inkoilla ei ollut höykäsen pölähdyksen aavistusta toistensa olemassaolosta.

Oman aikamme julkisimpia karttoja oli 1965 esiin tullut Viinimaan kartta, joka todisti, että Viikingit olivat selvillä Pohjois-Amerikan mantereesta ja siis käyneet siellä.

Kartan aitous on kiistetty perustellusti. Keskustelu tosin jatkuu, mutta maallikko voi lähteä siitä otaksumasta, että kartta on väärennys. Toisaalta viikinkien asutus nykyisessä Newfoundlandissa on tosiasia. Se rimpuili ja näivettyi 1000-luvulla.

Onneksi sittenkin vähemmän kiihtymystä herätti kartta, jonka piti todistaa, että kiinalaiset tunsivat Euroopan 1400-luvulla ja olivat käyneet laivoillaan siellä, Amerikassa ja ties missä. Tämä keskustelu kuihtui. Kartta ei ole aito eikä kiinalaisten mannerten valloituksista ole mitään todisteita. Afrikkaan he kuitenkin purjehtivat kevyesti ennen eurooppalaisia paljon suuremmilla ja paremmilla laivoillaan.

Kartat ovat keskeisessä osassa mielikuvituskirjallisuudessa Nalle Puhista Tolkieniin. Tietokonepeleissä niitä on vaikka mitkä määrät. Minuakin viehättää suuresti ajatus hyvin tarkasta kartasta, joka kuvaa yksityiskohtaisesti seutua, jota ei ole olemassa.

Mutta suurin kaikista on aarrekartta. Viimeistään kymmenvuotiaana lapsi tietää, että aarrekartassa on iso risti tai rasti, ja kartan tulkitsijaa odottaa mittaamaton aarre. Dubloneja, dubloneja…! (Englanniksi ”pieces of eight”.)

Eräässä elämän vaiheessa joku, ehkä Concert Hall tai Valitut Palat, painatti kovasti kirjoja. Sisällöllä ei ollut niin väliä, kunhan kansi oli kaunis, ja oli se, aitoa muovia!

Tekijän- ja muiden oikeuksien takia vanhoja vakiokirjoja suomennettiin tähän pikakäyttöön, ja joskus silloinen toimeksiantajani Otava otti siinä sivussa omiin nimiinsäkin osapainoksen.

Tällaisessa tilanteessa ja muistaakseni tavanomaisen kiireen painaessa päälle suomensin minäkin R.L. Stevensonin ”Aarresaaren”, josta oli silloin WSOY:llä suhteellisen käypä käännös ja muistaakseni muutamia vanhempia.

Ei ole tullut mieleen katsella, millaista oli työn jälki. Luulisin että se oli tavanomaista. Mutta tuon työn yhteydessä tuli kertomisen arvoinen oivallus. Lukemattomat sukupolvet tunsivat merirosvojen laulunrenkutuksen ”Arkulla vainaan viistoista miestä…” Viina vei hautaan, ja piru peri loput, eli aivan kuten nykyisinkin käy.

Minua tuo ”arkulla vainaan” askarrutti. Miten 15 miestä sopisi yhdelle ruumisarkulle tai merimieskirstulle? Kävin yliopiston kirjaston lukusalissa tutkimassa asiaa, ja löysin vastauksen. Se ilmenee jutun kuvasta. Dead’s Chest eli vainaan arkku on vähäinen saari merirosvojen kuhima-alueella Britannian Neitsytsaarilla. Surullista, muta totta.

11 kommenttia:

  1. Mainio löytö tuo arkkusaari! Itse opin pikkupoikana renkutuksen alun muodossa: "Viistoista miestä arkulla vainaan, huh-hah-hei, ja rommia pullo." Isompana poikana sitten maistoin rommia ja hyvää se oli.
    En ihmetellyt saattoväen suurta määrää merirosvon arkulla. Viisitoista miestä voi tungeksimatta ympäröidä arkun ja osoittaa edesmenneelle kunnioitusta. Isoisäni hautajaisissa oli satoja ihmisiä ja muotoilinkin siinä tohinassa uutta versiota tyyliin: "Kakssataa miestä, arkulla vainaan, huh-hah-hei ja ehtoollisviiniä pullo." No eihän se rimmannut mitenkään.

    VastaaPoista
  2. Dubloneja, dubloneja…! (Englanniksi ”pieces of eight”.)

    Piastereita, piastereita!

    VastaaPoista
  3. Luultavasti olet kertonut tämän arkkujutun ennenkin, sillä tiesin asian, enkä usko sitä muualta oppineeni.

    Onko Amerikan asuttamisessa jo hylätty ne teoriat ja todisteet, jotka kertovat paljon aiemmasta asuttamisesta, jopa 40 000 vuotta muistelen joskus esitetyn?

    Ja onko Thor Heyerdahlin teoria, jonka mukaan Amerikan asuttivat polysenialaiset kaislaveneillään, heitetty historian romukoppaan Wettenhovi-Aspan seuraksi?

    VastaaPoista
  4. Suomi on ruotsalainen, vai miten se olikaan?

    http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_912.jpg

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio kartta muistuttamaan Pyhän Venäjän rajojen ikuisuudesta ja loukkaamattomuudesta.

      Kolmen kannaksen raja ja Kuola, tsuhnien tuhatvuotinen perintömaa takaisin!

      Poista

    2. Tässä on karttalinkki lyhennetty käytännön syistä

      Map of Europe at the Death of Charles the Great 814,

      http://tinyurl.com/appwhgm

      Ja täällä on se lyhentäjä itse! Kannattaa lukea aivan briljantti kirjoitus kommentteineen TV-sarjasta Suomi on ruotsalainen?


      Suomi on ruotsalainen?

      http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen

      18.1.2013 11:32 Helena Eronen 276 kommenttia

      Poista
  5. Piastereita, piastereita, kirkui papukaija. Liekö käännös syntynyt suoraan kahdeksasosista?
    Haltuuni jäi vuosikymmeniä sitten juostun suunnistuskisan jälkeen Kauhavan kartta, jossa seudulla sijaitsevaa lentokenttää ole merkitty. Alueen rakennuksia on kyllä havaittavissa. Kyseessä saattaa olla turvallisuusnäkökäohta, jolla ei nykyisellä satelliittien kaudella ole enää merkitystä.
    Mauri Kunnas näkyi saattaneen julki oman versionsa jännästä "Aarresaaresta". Olen hankkinut niitä vasta kaksi, lahjaksi. Toinen saajista totesi, ettei kirjassa ole lainkaan naisia. "Ei yhtään narssua rattaillemme". (A. Kivi)
    Hiihtolenkillä Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  6. Fakki-idioottina haluan täsmentää, että Vinland ei välttämättä käänny Viinimaaksi. Onhan nimittäin outoa nimetä maa jonkun sellaisen mukaan, joka maasta erityisen silmiinpistävästi puuttuu. (Grönland ei kelpaa rinnastukseksi sillä varhaiskeskiajan lämpimänä kautena asutetut vuonot juuri olivat silmiinpistävän vihreitä kaiken valkoisen ja harmaan keskellä.) Vaihtoehtoinen selitys on, että "vin" tarkoittaa laidunta tai jotain marjaa, ehkä lakkaa, jota muistaakseni alueella kasvaa runsaasti.

    Mayoista pitää sanoa, että kyse ei ole tietenkään pelkästään jostain muinaisesta kansasta vaan porukasta, joka vieläkin elelee Väli-Amerikassa.

    VastaaPoista
  7. Eikö idea siis ollut, että jätettiin 15 miestä kuolemaan seuranaan vain yksi pullo rommia mistä tapella?

    VastaaPoista
  8. Minä taas opin renkutuksen muodossa "Viistoista vainaan arkulla viru / Hei hiio hoi ja rommmia pullo / Oli muut heistä vienyt rommi tai piru / Hei hiio hoi ja rommia pullo". Kyseessä oli Nuorten toivekirjaston laitos, jonka kannessa oli maalattu kuva Long John Silveristä mallina itse Wallace Beery (Victor Flemingin filmatisoinnista, jossa Jim Hawkinsia esittää Jackie Cooper, mukana on MGM:n tähtikaartia).

    VastaaPoista
  9. "Piece of Eight" on mukana Neil MacGregorin (British Museumin johtaja) kirjassa "A History of the World in 100 Objects". Merirosvojutuissa aarre on aina kultarahoja, mutta "Piece of Eight" on hopearaha, joita lyötiin Potosissa nykyisessä Boliviassa - hopeakaivos on toiminnassa vieläkin, ja yhtä vaarallinen työpaikka kuin tuolloinkin.

    AW

    VastaaPoista