Sivun näyttöjä yhteensä

2. kesäkuuta 2011

Bismarckin puhelinyhtiö




Kun olimme oppineet kunnolla polttamaan tupakkaa, siirryttiin pelaamaan korttia. Juopottelu valitettavasti jäi surkeiksi yrityksiksi.

Kirkonkylässä oli hienoja ihmisiä, jotka pelasivat Canastaa. Se tuli jollain tavalla muotiin. Casino kuului yleissivistykseen. Me pelasimme Bismarckia ja yrittelimme myös skruuvia. Bridgestä olimme kuulleet, mutta siinä kaikki.

Minulla ei ole harmaata aavistusta, liittyykö bismarck millään tavalla ruhtinas Otto von Bismarckiin. Ainakin ruhtinas osasi lyödä valtin, pelata grandia, jossa valttia ei ollut, ja oli erittäin etevä misäärissä, jossa on vältettävä tikkejä.

Vastaan kahden ehkä jo unohtamanne Bismarck-kirjoituksen kommentteihin kummissani ja kuumissani. On ollut kova helle. Hallitusneuvottelut ovat katkenneet. Nokia on katkennut.

”Kansallinen etu” eli Staatsräson on tapana johtaa Macchiavellin ”Ruhtinaasta”. Paasikivi oli päiväkirjojensa mukaan hyvin kiintynyt tähän käsitteeseen, etenkin sen Saksassa saamaan sisältöön. Itse hän oli aikansa poliittisen realismin ylin edustaja. Lait, sopimukset ja moraali saavat jäädä jalkoihin, jos valtakunnan etu vaatii muuta. Bismarck oli tämän pelin mestari, ja siihen hän kaatui. Poliittinen realismi vaati häntä pettämään liittolaisen toisensa jälkeen, ja suuren realismin seuraus oli vaihtoehdoista pahin, kahden rintaman sota.

Olisi kiinnostavaa tietää, kävikö Paasikivi tästä asiasta keskusteluja Rytin kanssa. Keskustelut Ståhlbergin kanssa, joita hän kävi tämän kuolemaan, vuoteen 1952 asti, tuntuvat osoittavan, että herroilla oli mielipide-ero juuri tällä kohdin. Kekkosen ”sankarillinen itsemurha” on tietysti poliittista inhorealismia.

Haluaisin varovasti tuoda tähän kenttään sanan ”periaate”. Sellainen periaate, johon itse uskon ja jota pidän myös toimivana, on oikeusvaltio. Valtio ei voi polkea ihmisen etua vetoamalla yleiseen etuun. Yleinen etu, joka voi olla vaikka lentokentän rakentaminen, toteutetaan lailla, ja sellaisia lakeja on. Mummo nostetaan lähimpään leppään ja mökki puretaan tulevaisuuden tieltä.

Oikeusvaltio ei tarkoita korkeampaa moraalia, vaan ennalta sovittuja menettelytapoja.

Tämän hetken näkyvimpiä kansallisen edun ajajia ovat Nokia ja Timo Soini. Molemmat ovat Bismarckin työn jatkajia. Soinin seuraan liittäisin eilisten uutisten jälkeen Kataisen ja Heinäluoman, koska en ainakaan tähän asti kuullun perusteella usko, että he olisivat olleet Suomen asialla. He olivat joukkojensa asialla. He pelasivat bismarckia, ja grandi osoittautui  misääriksi.

Nokia ei tietenkään ole kansallinen instituutio, mutta se on välillisesti merkittävä verotulojen tuottaja. Poliittinen realisti Jorma Ollila ajoi läpi ratkaisut, joiden seuraukset näkyvät nyt.

Meillä on elinkeinoelämässä ja politiikassa vain kaksi ajattelutapaa, voiton maksimointi lyhyellä tähtäyksellä (Ollila ja Wahlroos sekä metsäteollisuus), ja voiton optimointi pitkällä tähtäyksellä.

Joku kysyi aiheellisesti, mitä on ”sivistysporvaristo”, Bildungsbürgertum. Siihen aikaan, 200 vuotta sitten, ”porvari” tarkoitti tuollaisessa yhteydessä kansalaista. Sanaa käytettiin, koska Ranskan vallankumous oli leimannut sanan ”kansalainen”. Se tarkoitti ensin opiskelemista ja sitten elannon hankkimista, tyypillisesti ammatista tai virasta.

Päämäärä oli sisäinen laajentuminen. Hänen kuninkaallinen korkeutensa luottomiehineen harrasti ulkoista laajentumista. Tämä kuulostaa tietysti lapselliselta. He kuitenkin keksivät nykytyyppisen yliopiston ja korkeakoulut ja ammattikoulut, kehitysromaanin (Bildungsroman – Goethe), ja tieteen. Suuria oivaltajia oli ollut vuosisatoja, mutta järjestäytynyt tieteellinen tutkimus alkoi Saksassa 1800-luvun alussa ja alkoi pian näkyä matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa (valmiiksi Darwinille), historiassa ja kielitieteessä. Tuon aika pienen sivistysporvareiden ryhmän keskeiset harrastukset olivat musiikki ja teatteri.  Tausta-ajatus oli tässäkin Kantin muotoilema ”idea”, joka ei tarkoittanut neronleimausta eikä haaveellista aatesuuntaa. Kolmio on idea, koska sellaista ei ole olemassa. Maailma on täynnä kolmioita, mutta kolmion  ihanne(!)muoto on pelkkä idea.

19 kommenttia:

  1. VOITTO

    Eipa taideta elinkeinoelaman piirissa voittoa 'lyhytaikaisesti' maximoida ainakaa paa-asiana. Voitto on seurausilmio.

    Olispa kiva nahda esimerkkeja, missa ja miten Wahlroos, Ollila ja metsateollisuus ovat maximoineen 'lyhytaikaisesti' voittoa.

    VastaaPoista
  2. Nokian ja Suomen kohtalot ovat yhteiset ja samat myös keskustapuolueessa.

    'Connecting people' pärjäsi niin kauan kuin riitti yhdistää paikasta A paikkaan B. Vahvaan johtajaan luottanut Keskusta pärjäsi niin kauan kun riitti kuunnella mitä ylhäältä sanotaan. Alkio, Kallio, Kekkonen, Vanhanen, ja tämä mukava kivanaama Kiviniemi. Nokiassa Ollila ja Aho.

    Sitten romahti, kun ei huomattu maailman demokratisoituneen. Hölötetään ja verkotutaan joka suuntaan.

    Uusi sävel ei löydykään positiivisesta diskriminaatiosta, vaan universaaleista ihmisarvoista: yksilö aina ennen ryhmämäärittelyä.

    VastaaPoista
  3. Lapissa entisenä Canastan, Casinon ja Bismackin pelaajana olen joutunut opettelemaan Tuppi-nimisen pelin, mielikseni.

    Siinä pelataan noloa tai ramia.

    Säännöt ovat lähellä Bismarckia (niinkuin Lappikin, 1941-45).

    Kaikki tuntuvat nykyisin haluavan niin vahvan maan, että voivat suurten pelissä (rami, grandi) kerralla kaataa vastustajat, soolata.

    Tätähän tässä yritetään, kasino- ja lotto-taloudessa.

    Samalla unohdetaan tietoisesti, että onnellisuuden rahallinen raja kulkee max puolensadantunannen taalan vuositulossa (netto).

    VastaaPoista
  4. Jos kiinnostaa - ja kuka ei ole huomannut tätä juttua, niin Nokia olisi saanut valmiiksi vain kolme Meego-puhelinta vuoteen 2014 mennessä.

    Parempia syitä - selityksiä - siihen todennäköisesti löytyy muualta kuin tästä jutusta.

    http://www.businessweek.com/magazine/content/11_24/b4232056703101.htm

    VastaaPoista
  5. Nokiahan oli pitkään Suomen suurin välittömien verojen maksaja, useana vuonna yli 10 % yhteisöveroista.

    Tervaporvarit pyöritivät tervabusinessta ja pyörivät sen ympärillä. Sivistysporvaristolla vastaavasti kulttuuripuuhat, tai yleensä ylempää koulutusta kysyvät toimett; niiden scope vaihteli ajassa ja paikassa. Muuten, meillähän 1800-luvun lopulla käsitteen alaan taisi apteekkareita lukuunottamatta kuulua pelkästään virkasuhteisia. Näyttelijät ja kuvaamataiteilijat eivät tokikaan olleet porvareita, vaan lähes säädyttömiä.

    VastaaPoista
  6. "Bismarck oli tämän pelin mestari, ja siihen hän kaatui. Poliittinen realismi vaati häntä pettämään liittolaisen toisensa jälkeen, ja suuren realismin seuraus oli vaihtoehdoista pahin, kahden rintaman sota."
    Haluaisitko ystävälisesti perustella tämän tarkemmin: eikö Bismarck loppuun saakka huolehtinut siitä, että Venäjästä ei tulisi Saksan vihollista.Eikö tämä kohtalokas kehitys tapahtunut vasta hänen seuraajiensa aikana?

    VastaaPoista
  7. Ideaoppi on kyllä peräisin Platonilta.

    VastaaPoista
  8. Oikeusvaltio on tietenkin hyvä idea pienenkin ihmisen kannalta, mutta vielä väkimääräisesti harvojen ylellisyyttä.
    Kun suuryrityksillä on kassassa rahaa enemmän kuin pienen kansallisvaltion budjetissa, pianko ollaan tilanteessa, että niille yrityksille valitaan myös ulkoministerit ja puolustusministerit.
    Mutta kun tämä nyt alkanut biologisen terrorismin pelko on täällä tänään, ajaa se monikansallisetkin yritykset Oikeusvaltioiden sateenvarjojen alle. Hetkeksi.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi: - kyllä Bismarckhuolehti, mutta hänen lähtiessään Balkan oli täynnä liittokuntia ja ottomaanien voiman jatkuva hupeneminen muutti tilannetta vuodesta toiseen sekavammaksi. Reaalipoliitikko ei huomannut, että Venäjä ja Turkki eivät olleet tottelevaisia kansoja, toisin kuin saksalaiset.

    Ongelman nimi oli Serbia. Se sai asemansa Venäjän - Turkin sodan rauhassa 1878 Bismarckin junailemana Berliinin konferenssissa. Tuo rauha osoittautui tuhoisaksi Euroopan suurvaltajärjestelmälle.

    VastaaPoista
  10. Ad Rienzi: - melkein samoin Saksassa, lukumääriä ajatellen. Preussissa yliopistotutkinto tuli varhain pakolliseksi valtion virkoihin. Jopa Bismarck oli lakitieteen ylioppilas ja pyöritteli papereita Leipzigin raastuvanoikeudessa, vaikka tutkinto jäi kesken.

    Itse asiassa ylioppilastutkinto (Abitur) keksittiin Preussissa ja ruotsalaiset ja sitten me saimme sen sieltä.

    VastaaPoista
  11. En tiedä onko tämä myös idea, mutta Montesquieu ilmaisi asian niin, että jos kolmioilla olisi jumala, se olisi kolmion muotoinen.

    Muoto on useimmiten jotain käsinkosketeltavaa. En muista enää mihin kolmio-jumalan ajatus perustui, mutta se ei missään nimessä ollut teologiaa.

    VastaaPoista
  12. Kansalliseen etuun en ota kantaa, mutta eilinen postaus toi mieleeni miten media suojelee omiaan. Poliitikkojen ja muiden vaikuttajien seksistä kiihottuva tunkiomedia ei ole vihjannutkaan, miten naispuoliset korkeat esimiehet ovat esim. Hesarissakin valtaan kivunneet.

    Kuitenkin se on vanhojen toimittajien kapakoissa halulla levittämä juoru, jonka totuutta en epäile.

    Positiivista syrjintäähän se on reittä pitkin kipuaminenkin, eikä se vähennä ammattitaitoa. Ilman sitä ei huipulla pysy.

    VastaaPoista
  13. Siis pakkoruotsin tilalle pakkosaksa!

    Onko kukaan pohtinut protestanttisuuden merkitystä Preussin nousussa suurvallaksi?

    Protestanttipapit lapsineen taisivat muodostaa merkittävän yhteiskunnallisen informaatiosolmun, jonka hedelmiä tulevat sukupolvet ovat nauttineet, ainakin Suomessa.

    Aikoinaan myös apteekit olivat merkittäviä informaatiosolmuja.
    Lähteeksi tarjoan Teemu Keskisarjan " Vihreän kullan kirous. G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit".

    VastaaPoista
  14. Kemppinen: ..."Lait, sopimukset ja moraali saavat jäädä jalkoihin, jos valtakunnan etu vaatii muuta"...

    Tästä lauseesta tulee väkisin mieleen se kuuluisa "Koiviston konklaavi".

    Mikrotaloustieteessä voiton maksimoinnilla tarkoitetaan hinnan asetantaa hintajoustoa hyödyntäen maksimaalisen tuoton saavuttamiseksi.

    Siis voiton maksimoinnissa on kysymys hyödykkeen järkevästä hinnoittelusta.

    VastaaPoista
  15. Ad Gc: Platonin "idea" (idéa, morphē, eîdos, parádeigma, génos, phýsis, ousíaja)on jotain aivan toista. Kantilla "idea" on jokseenkin tarkoin Platonin idean vatakohta (Vernunftsbegriff).

    Suosittelen kertauskurssia. Kesäyliopisto?

    Ero on tärkeä, kokska saksalainen idealismi ymmärettään aika systemaattisesti väärin jo nimityksenä.

    VastaaPoista
  16. Kaikki on niin loogista ja selkeää
    kun asiaa tutkitaan ja ratkaisut löydetään
    pissnessälyn pohjalta.

    Täytyyhän rahaa laittaa ja rutkasti
    tuotekehitykseen, vaikka sitten putken päästä
    tulisikin ulos tekniikka
    aikana milloin se, tekniikka,
    ihmisiä entistä vähemmän kiinnostaa.

    Luovuutta,
    empatiaa...

    Mutta mitä älyä on se
    missä kaikki pannaan
    yhden kortin varaan ?

    VastaaPoista
  17. Ad Toipila

    Eikos se hintajousto kayra yleensa piirreta hinnan ja maaran suhteen?
    Alkoholin hintajousto on pieni jne! Siis koskee hinnan maaraamisen teoriaa.
    Voitto voipi olla aivan eri juttu.

    VastaaPoista
  18. Kant siirsi Platonin ideat ihmisen järjen kategorioiksi, ihmisen päähän.

    VastaaPoista
  19. "Ad Gc: Platonin "idea" (idéa, morphē, eîdos, parádeigma, génos, phýsis, ousíaja)on jotain aivan toista. Kantilla "idea" on jokseenkin tarkoin Platonin idean vatakohta (Vernunftsbegriff)."

    Eikä ole vastakohta. Olisi järjetöntä käyttää silloin samaa käsitettä.

    VastaaPoista