Sivun näyttöjä yhteensä

28. joulukuuta 2010

Paikan hengessä




Emeritusprofessori Pentti Virrankosken jutun kuvasta ilmenevä kirja ei taida aueta ulkopaikkakuntalaiselle. Kauhavalaisena sen lukee mutisten paikkakunnan tapaan:” Voi kristuksen jesus. Kyllä se rumaanen osaa.”

Blogia kirjoittaessa on päällimmäisenä yleisempi näkökohta. Läheskään kaikki onnistuneesti eläneet ihmiset eivät haikaile omaelämäkertaa, koska monikin arvioi, että se elämä on ollut monin kohdin samanlaista kuin toisillakin.

Kun tutkijana maakunnan elinkeinoihin ja muutoksiin erikoisen syvällisesti ja arkistotutkimuksin perehtynyt henkilö, tässä tapauksessa siis Pentti Virrankoski, kerää perinnetiedon ja on itse eräänä kokijana mukana muutoksessa, tulos on harvinaista herkkua. Tarkkuus ja uskottavuus yhdistyy näkijän ja kokijan välittömyyteen.

Joku lukija, minä, tunnistaa ja muistaa joka kolmannen ihmisen ja melkein kaikki sukunimet ja paikat. Olemme toki eri polvea. Kollega on syntynyt 1929, ja vaikka olimme pitkään saman Turun yliopiston kirjoissa, emme tainneet kohdata viran merkeissä useinkaan. Joskus saatettiin vetäistä turkulaisten kauhuksi pohjalainen kansanlaulu; Pentti lauloi paremmin kuin minä, mutta minä osasin ruokottomampia.

Paikallishistoriat, josta tässä ei ole kysymys, ovat yleensä hyvin kuivakiskoisia. On tavallista, että 1600-luvun voudintileistä on tehty tarkka selko, mutta mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä sattumanvaraisempia ovat tiedot. Syy on selvä. Suomen historian kehittymättömimpiä aloja on elinkeinotoiminnan historia. Tätä puutostautia ovat torjuneet juuri Virrankoski ja Helsingissä Markku Kuisma.

Lähetän tässä kirjoittajalle haikeat terveiset. Koska itse vietin nuoruuttani tietäen Kauhaan yrittäjien verotuksesta enemmän kuin olisi ollut lupa, isäni kun oli verolautakunnan puheenjohtaja, on sääli, että seudun kotiteollisuuden loppuvaihe 1944-1989 jää kirjoittamatta.

Älkää minua katsoko. Perinteinen historiatutkimus edellyttää laajoja arkistotutkimuksia ja tiukkaa lähdekritiikkiä. Olen kerran sen tehnyt, väitöskirjan yhteydessä, enkä toiste rupea.

En pidä mahdottomana, että joku asioista täysin tietämätön henkilö ajattelisi kuultuaan sanat ”Kauhava” ja ”lakimies” esimerkiksi Kemppisiä. Erehdys. Paikkakunnalta on merkittäviä lakimiehiä, kuten esiteltävänä olevan kirjan toimittajana vähin äänin esiintyvä Erkki Rintala, eläkkeellä oleva Vaasan hovioikeuden presidentti ja sitä ennen korkeimman oikeuden jäsen, ja Sakari Sippola, jolla on upea ura Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä, erilaisten järjestöjen puheenjohtajana ynnä muuta, ja Laguksen jääkärinä Kuuterselässä ja Talissa – muistaakseni kysymyksessä oli JP 5.

Ja professoreista puheen ollen joskus koulupaikkaansa Lapuaan liitetyt Alasen veljekset Yrjö, Aatos ja Aulis ovat kauhavalaisia, tämän Virrankosken sukulaisia ja §naapureita Näykin kylästä. Virrankoski-nimen kantajat ovat puolestaan olleet pitäjän napamiehiä 150-200 vuotta, kuten luokkatoverini Kyösti, europarlamentaarikko jonka muotokuva riippuu valtuustosalin seinällä äitini luokkatoverin Veikko Pihlajamäen kuvan vieressä.

Kieltämättä Lapualta on kansallisen tason vaikuttajia paljon, sekä hyvässä että pahassa. Juristeja ajatellen yhteen aikaan korkeimmassa oikeudessa istui Erkki Rintalan kanssa harvan lapualaiseksi tietämä Pirkko-Liisa Haarmann, o.s. Aro, ja esittelijänä saattoi olla Martti Setälä, jonka isä, ”vanha harmaa” oli puolestaan toiminut pitkään Lapuan tuomiokunnan tuomarina.

Pohjalaisia sanotaan korkohenkisiksi. Ei se ole totta. Jorma Panula korostaa hurmaavasti pohjalaisuuttaan, Ilmari Turjan pohjalaisuus meni joskus vähän köpälle, kun taas Artturi Leinonen ja Santeri Alkio olivat sukujuuristaan tietoisia kansanvalistajia.

Maakunnan äänellä puhuminen on valinnan asia. Kansallisteatterin pääjohtajan virasta nyt eläkkeelle jäänyt Maria-Liisa Nevala ei kai ole tähdentänyt olevansa Kauhavalta ja siellä ylioppilaaksi kirjoittanut.

Antti Tuurin taiteen keinoin luomaa kuvaa eräästä seudusta ja paikkakunnasta täydentää komeasti tämä toinen, tutkimuksen keinoin laadittu kuva. Hienoa!

21 kommenttia:

  1. Pirkko-Liisa Haarmann on omaa sukua Autio. Koti oli tässä kivenheiton päässä. Aro oli jotain, joka jäi välille.

    VastaaPoista
  2. Ad Omnia: - kiitos oikaisusta. Jotenkin lipsahti, vaikka hyvin tiesin. Autio, maakunnassa tavallinen nimi, ei viitannut edes asumattomana olleeseen taloon, vaan joskus myös veronmaksusta vapautettuun. Kylänkin vaihtoehto on "autiotalo" (enstaka hemman). Aro puolestaan on, uskomatonta kyllä, sivujoki, savimaahan kovertunut luoma.

    Ei ollut nyt aihetta lähteä listaamaan. Matti Alahuhdan (Alahärmä)kanssa kerran vitsailtiin, että menestyminen korkean teknologian aloilla näyttää edellyttävän nykymaailmassa Vaasan lukion käymistä (Jorma Ollila).

    Pohjalaisuuden ikoneista täytyisi täydellisyyden nimessä mainita ensimmäisenä Juha Mieto.

    VastaaPoista
  3. Pohjanmaan ulkopuolelta katsova voisi sanoa, että ajattelua nyky-Suomessa tulppaa ex-arkkipiispa John Vikströmin ympärille muodostunut Kokkolan seudun ‘ydinperhe’ (Urpilainen, Heinäluoma, Jungner, Korkman, Fagernäs, Melin, Lauri Kivinen, jne.)

    Myös Olli Rehn pistäytyi kiireittensä keskellä Kokkolassa tapaamassa kahden kesken kaveria, 'joka ei jätä ja jota ei jätetä'.

    Itse asiassa maan poliittinen johto on ainakin Koivistosta lähtien (Lipponen, Halonen) ollut syvällä kuoleman asiantuntijoiden verkoissa.

    VastaaPoista
  4. Pohjalaisuuden ikoneista nostaisin viime aikojen ykköseksi edesmenneen Kalevi Haapojan, itseoppineen näyttelijän ja vakaan viljelijän. Mutta eihän Pohjanmaalla ikoneita esillä pidetä ja ylös nosteta, vaikka Juha Mieto julmetun määrän ääniä viime eduskuntavaaleissa saikin.

    Hakolan Iikkoo

    VastaaPoista
  5. Eikös autio tarkoita kuitenkin taloa, joka ei ole pystynyt [kolmeen] vuoteen maksamaan sille säädettyjä veroja? Verosta vapautettu tila taas viittaisi johonkin muuhun, kuten rälssimaahan.

    VastaaPoista
  6. Ad Anonyymi - autio - joo, kyllä. Aihe on kovin laaja ja hyvin tutkittu. Länsisuomalainen pikku erikoisuus on siis se, että kun talo on merkitty veroluetteloon autioksi eli asumattomaksi tai veronmaksukyvyttömäksi, tuo merkintä on saattanut muuttua talon nimeksi ja henkilön nimeksi.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi: - ikoneista - totta ihmeessä Haapoja - kauhavalainen - ja hänen edesmennyt tyttärensä. Näyttelijöistä Vesa Mäkelä -vainaja, Kauhavalta; poikansa Aleksi lienee Helsingissä syntyneitä.

    Huonommin muistetaan 1800-luvulla kaikkien tuntemat suurrikolliset Matti Haapoja (s. Isossakyrössä) ja mestarivaras Sutki (Kauhava). Molemmista löytyy tarinaa SKS:n julkaisuista.

    VastaaPoista
  8. Pinnallista... (pilailen!) !

    Eikos tämä esittely ole kovin pinnallista kun ei
    Jaakko Ilkkaa mainita!? Olin mennä kesänä Ilmajoella siinä Taipaleenjoki oopperassa, ja oli aikaa katsella Ilmajokea ja vähän jutustellakin. Siinä ympäristössä tuntui oikein vaikuttavilta niin Jaakko Ilkka kuin Aallon patteristokin.

    VastaaPoista
  9. Ei Kalevi Haapoja ole mihinkään mennyt! Kyllä se olis lehdissä kerrottu jos olis. Tytär kyllä meni.

    VastaaPoista
  10. Tuo Aro, jonka, Jukka, mainitsit, onko hän sukua Jussi Arolle, islamin tuntijalle? Muistaakseni hän oli jostain teiltä päin kumminkin.

    Asiaa tuntemattomille tahdon vielä sanoa, että trossoo on Etelä-Pohjanmaalla yleisesti käytössä, eikä tarkoita tyhmänylpeyttä, vaan oikeastaan viisaan ylpeyttä.

    Minun isäni suku on Lapuan vierestä, Nurmosta, josta nyt ainakin on se yksi Nurmon Jymyn painijamestari, oliko se nyt Jaskari vai Yli-Jaskari. Sukua kuitenkin sekin, niin kuin meistä useimmat.

    Autiosta tietysti ihmiset muistavat myös Orvokki Aution. Kyllä täällä on hyviä naisiakin.

    Onneksi verentuomia on ollut tarpeeksi, kun jokia myöten on tullut kulkumiehiä.

    VastaaPoista
  11. julmettu pohjanmaa! tuo ruotsiin aina suuntautunut ja siitä asiasta 1809 alkaen skitsofreenisuuden saanut uuden suomen kulmakunta, joka ei osannut hyötyä venäjän vallan ajasta ja ryhtyi puukkojunkkariuteen sekä pakeni amiriikkaan. kun sitten koittivat uudet ajat, sen kulman katkeroituneet saivat aikaan mieleisensä suomen, joka paitsi rakensi suomelleen haluamansa menneisyyden, nosti piruuttaan suomenkielen myytikseen sekä avoimesti halveksi vanhaa suomea idän-yhteyksineen. edelleen sielläpäin luotetaan vain maakunnan omiin miehiin ja muodostetaan asiaa ajamaan klikkejä joihin ei vieraita parane päästää.

    VastaaPoista
  12. Ai, se sana on tuolta. mulla on ollut ilmoitushankkijana sutki kauppamies, puolijuutalainen, joka möi kaikkea muutakin, mm. koruja, ja saattoi välillä, puhelinmyyntityö on tylsää, hankkiutua rouvien päiväkahviseuraksikin.

    Postaus anonyymina.

    VastaaPoista
  13. Ylen Ykkösen syntymäpäiväsankarina loppusyksystä vieraillut Heikki Ylikangas kertoi keräävänsä jonkinlaista anekdootti- tms. muistelua kotiseudultaan eli Ylihärmästä.

    VastaaPoista
  14. "Pohjalaisia sanotaan korkohenkisiksi." / Kemppinen
    Mitä tuo korkohenkinen on suomeksi?
    Kun taloushistoria, Alkio ja Leinonen on mainittu, niin pitää mainita
    Kari Hokkasen kirjoittama "Ilkan vuosisata". Teos on yksi parhaista kustannustoimintaa käsittelevistä historiikeista.

    VastaaPoista
  15. Mummoni tyttönimi oli Autio.
    Perheen vanhoilla mailla on Aronranta niminen tontti, kohdassa missä syvässä uomassa oleva sivupuro on kohdannut joen, nyttemmin puro on kuivunut sen yläjuoksun katkaisseen tien vuoksi.

    VastaaPoista
  16. Ad Omnia: - "korkohenkinen" on vastaajasta riippuen "terven itsetunnon omaava ja sen esiin tuova" tai "tolkuton kerskailija". Sopii arvata, kumpi on asianomaisten itsensä antama selitys. Kauhavalaiset tapaisvat sanoa "Härmän rumat ja Kauhavan komiat".

    Joku kyllästynyt kysyi Luoman Jaskalta: "Miksi te Lapualaiset esiinnytte kuin olisitte muita ihmisiä parempia?" - "No kun me oomma!"

    VastaaPoista
  17. Tuo pohjanmaalaisten kerskailu on "nuorisokielellä" ns. väsynyt läppä, eikä se pereustu oikein muuhun kuin pään sisällä olevaan mekanismiin. Kun tarpeeksi asiaa hokee mielessään, niin se muuttuu todellisuudeksi.

    Tiedättehän vanhan vitsin: "pitäkää tunkkinne"

    VastaaPoista
  18. "Koskell' on koriat kansaa, Lammill' o lapiopäitä, Tuulokses o niitänäitä, Hollolas o holosuita, Kärköläs o kärnäpäitä, Asikkalas aiva hassuja!"
    (Aura Jurva: Kosken pitäjän vaiheita)
    Muistista Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  19. Huomaan blogin luettuani törmänneeni elämässäni moniin kauhavalaisiin. Äitini oli kauhavalainen, alapetin kaveri armeijassa oli kauhavalaisen pankinjohtajan poika, puhelias kämppikseni selosti usein gradukeskustelujaan professori Virrankosken kanssa. Opastin professorin poikaa aineiston haussa yliopiston kirjastossa. Väliaikainen matikanopettajani keskikoulussa oli Kalevi Karjanlahti, myöhemmin kai Seinäjoen kauppaopiston rehtori. Siinä eräitä mieleen muistuneita kauhavalaisia.

    VastaaPoista
  20. Pakko-oppina peruskoulussa pitäisi olla pohojalaaset taivutukset:

    - Moon oikias
    - Soot vääräs
    - Son kans vääräs
    - Moomma oikias
    - Tootta vääräs
    - Non aivam mettäs

    VastaaPoista
  21. Nämä Alasen tiedemihet olisivat sukunimeltään Sippoloita, ellei heidän esisänsä olisi vaihtanut sitä.


    VastaaPoista