Sivun näyttöjä yhteensä

12. joulukuuta 2010

Gradus ad Parnassum




Nousu Parnassolle ei tarkoita tässä Kreikassa sijaitsevaa vuorta, jonka Wikipediasta lainattu kuva on yllä, Apollon ja runottarien asuinpaikkaa, eikä liioin Pasilassa julkaistavaa aikakauslehteä, eikä edes saadun tiedon mukaan tammikuussa ilmestyvää, Matti Suurpään kirjoittamaa Parnasson historiaa, jota odotan uteliaana.

Olen pohtinut portaita, etenkin askelkorkeutta ja miksi maalla ja Puu-Käpylässä harrastettiin ilmeisen hengenvaarallisia kierreportaita. Silmään sattui tieto, jonka mukaan portaat aiheuttavat heti ajoneuvoliikenteen jälkeen eniten henkilövahinkoja siinä maailmassa, jossa portaita käytetään.

Itsekin muistan muutaman ihmisen, jotka ovat taittaneet niskansa kompastuttuaan kotona rapuissa, ja monia jotka ovat hankkineet luunvamman samalla kurin.

Tiettävästi portaille ei ollut varsinaisia standardeja ennen kuin aivan viime aikoina.  Tällä hetkellä rukkassääntö voisi olla nousu vähemmän kuin 20 cm ja etenemä enemmän kuin 23 cm.

Eikä olekin hienoja sanoja – etenemä. Puhumattakaan virallisesti termistä ”porrassyöksy”, joka tuo mieleeni kiljuvan isoäidin vapaassa putoamistilassa.

Toivon että te, lukijat, vältätte vahingollista hygieniaa ja etenkin suihkussa käymistä. Sekä Elvis että Tapio Rautavaara kuolivat liukastuttuaan, muistaakseni edellinen kylppärissä ja jälkimmäinen Tikkurilan uimahallissa.  Ystäväni ja lääkärini, joka on astma- ja allergiasairauksien professori ja lisäksi viisas mies, sanoi olevansa samaa mieltä kanssani. Ei tarvitse edes puhua hiilijalanjäljistä. Ylenmääräinen lottaaminen on pahaksi iholle. Lika on enimmäkseen rasvaa, jolla on selvä tarkoitus, suojaaminen.

Nuoruudessani oli tapana sanoa, että siisti mies ei saa haista miltään. Paitsi hieltä, paskalta ja tupakalta. En voi väittää olevani asiasta varma, mutta epäilen yleisen käsityskannan hiukan muuttuneen noista pelkän kylmän käyttöveden ja viikoittaisen saunan ajoista. Suihkua ei ollut maalla vielä keksitty ja naisväen keskuudessa kolina (eau de cologne) oli suositumpaa kuin saippua.

Hieman arveluttavat alushousut ovat terveellisemmät jalassa kuin yöpimeällä yläkerran porrasaskelmalla, vaikkei teho olekaan aivan pikkuauton tai rullaluistimen luokkaa.

Havaintojeni mukaan Kaliforniassa nuoret kävivät myös talviaikaan – mitä siellä nyt talvea on – kolme kertaa päivässä suihkussa ja vaihtoivat alusvaatteet joka kerta. Makean veden kulutus henkilöä kohti on karmeaa luettavaa. Vaikka Espanja yrittää kansallista itsemurhaa kastelemalla niukalla pohjavedellä vihanneksia, kyllä USA on omaa luokkaansa, 600 litraa verrattuna Englannin 150 litraan per henkilö per vuorokausi. Suomea ei voi oikein verrata. Täällä oma kaivo ei ole mikään uutisaihe ja muutkin kuin minä keittävät kesällä kahvitkin järvivedestä; Keiteleen reitin järvet ovat kyllä erikoisen puhtaita.

Oikeuskansleri Risto Leskinen (1915-1996) poisti putkatiloista portaat 70-luvulla. Siitä hän on ansainnut ikuisen kunnian.

Siihen asti juoppoputkista ja muista kaltereilla varustetuista huoneista laahautui pelottavan suuri määrä asiakkaita, joilla oli mustelmia ja pienempiä ruhjeita. Syy on aina – asiakkaat osasivat ammattinsa – putkan portaissa kaatuminen. Kunnes sitten oikeuskansleri teki tiettäväksi, että nyt selvitetään, kuinka monta  arkkitehtonista kummallisuutta maassa oikein on, nimittäin kellarissa tai yläkerrassa sijaitsevaa putkaa. Väitetään hänen todenneen, ettei hän oikeusasiamiehenä kiertäessään ollut itse nähnyt ainuttakaan.

Ainakin Helsingin asemapoliisista väitettiin, kuten juoruissa aina ”varmana tietona”, että siellä oli suurehko määrä kuntoilevia konstaapeleita, joille pamppu oli tarpeellinen tavara.

Lukuisat lukijat ovat varmaan panneet merkille, että esimerkiksi Helsingin Kisahallin päihtyneiden säilöönottotiloissa ei ole portaita. Kun viimeksi hankin uskottavaa tietoa, se oli, että kiinni otettujen sijoittelu on edelleenkin tarkkaa työtä. Jotkut asiakkaista alkavat lyödä aamutoimenaan ennen kuin ovat huolehtineet henkilökohtaisesta hygieniastaan.

20 kommenttia:

  1. Suihkujen tarpeettomuutta kuvannee eräs takavuosien lehti-ilmoitus... jotenkin tähän tapaan "Vuokrataan yksiö ilman suihkua. Sopii miesopiskelijalle."

    VastaaPoista
  2. Tapahtui 11.12
    ‎"Kaatuminen voi olla tosi vaarallista, mummon isä kuoli, kun se kaatui sodassa" . Teinien keskustelusta junassa

    VastaaPoista
  3. Elviksen maha oli kovana. Ns. suoli rottingilla. Suihkuun hän ei kuollut.
    Tilasit tämän?

    Nimim. Borgne

    VastaaPoista
  4. Kultaisella 90-luvulla, kun valtio rupesi ulkoistamaan ja kilpailuttamaan, TKK:kin (nykyisin Aalto) luopui omista siivoojistaan. Olivat muuten mukavia ihmisiä.

    Eräänkin kilpailutuskierroksen jälkeen ihmeteleltiin, miksi muutama porraskäytävä (tai -syöksy) oli niin saastaisessa kunnossa, että näytti siltä, ettei kukaan ollut siivonnut niissä pitkään aikaan.

    Kävi ilmi, että siivoussopimukseen ei kuulunut "tasonvaihtotilojen" siivoaminen.

    Tasonvaihtosyöksy taas sanana sijoittuu tähän ja menneeseen. Entäs, jos sellainen onkin sijoitettuna jyväjemmarin viljasiiloon...

    VastaaPoista
  5. Suomen laki määrää portaiden etenemän pienimmäksi sallituksi suuruudeksi 250 mm ja yhden askelman nousu saa enimmillään olla 190 mm. Kiertävissä portaissa etenemän tulee olla 250 mm, mitattuna 600 mm kaarteen sisäreunasta.Portaiden nousuun on sijoitettava tasanne jos mahdollista. Syöksyjen leveys kapeimmasta kohdasta täytyy olla vähintään 700 mm.

    Tyypillinen kerrosstalon elementtiporras:
    nousu: 166,7 mm tai 176,5 mm
    etenemä: 270 mm tai 300 mm

    VastaaPoista
  6. Tästä syystä hermenuttisuus kuvataan kierreportailla ja sitä se onkin mutta tieto kosketti aina vain kerroksia, tasoja. Tästä ei voinut kirjoittaa koska hysteria oli maailmanlaajuinen eikä vain tietyn piirin. Hysteria sen sijaan on tauti tai taipumus, josta Freudkin kirjoitti mutta joka mitä luultavammin peitettiin kuten aina johonkin ikäänkuin toiseksi asiaksi. Kuten Hitlerinkin työt, kuten kaikkien ns. merkittävien mikäli kyseessä olisi joku pelastaja. Joku pelastaja eli joku auktoriteetti on siksi vaarallinen termi mutta on täysin sitä, mihin kansa hakeutuu, liimautuu ja uskoutuu kuten kirkkojen toiminta on osoittanut kautta vuosituhansien sekä diktaattorien toiminta samaan aikaan. Ongelma on yliolemisen roolissa mistä Heidegger osasi kirjoittaa ja mistä Nietzsche yritti tai sitten Nietzscheä on samalla lailla peitetty ja väärintulkittu kuten minultakin kyseltiin jatkuvasti mistä ihmeestä olin löytänyt Heideggerin tietyt kirjat ja millä kielellä. Saksankielellä olen lukenut ja humanistisen kirjastosta vanhasta filosofian temppelistä eli talosta, joka on nyt remontissa. Taitaa olla mennyttä aikaa - tuskin enää ovat hyllyssä seuraavalle sukupolvelle. Näin se vaan menee; Hobbes tiesi miten maailma pyrkii olemaan nokkela koska vasta nyt oli tullut piste, joka koskettikin kaikkia eikä vain valinnaisesti maksaja/hyödyntäjä porukoita vaikka jotenkin kuvittelen, että niin sitä edelleen yritetään kääntää käännetty, muistaa väärin ja opettaa väärin tai vaillinaisesti. Kun ei ole koskaan kertonut tietyt ja tärkeimmät asiat ei voi sanoa, että on tehnyt väärin; ei-olemisen alue on niin herkullinen niille, jotka osaavat ratsastaa lain kiemuroissa kuten sinä varsin hyvin tiedät. Mutta varsinainen ongelma on siis tuo porras joka kääntyy kun haluaa ja nousee kuin haluaa ja pistää kerroksia ja välikerroksia ja näkymättömiä kerroksia kuten leffoista olemme saanut nähdä. Symboliikka on kaikki olemassa matematiikkaa varten mutta ahne teki symboliikasta oman taiteen, josta alkoi uusi mahdollisuus "nähdä" symmetriaa. Siitä on taas matematiikan kirjoja ja psykologian kirjoja; symmetrian ja epäsymmetrian merkityksistä jotka ovat kasvatuksen a ja o ajoituksen lisäksi. Ajoitus on ollut mitä tärkein alue; kun Piaget sanoo, miten lapsi ei opi jos jokin vaihe on jätetty väliin - no, sinnehän ne meni tietysti. Heti sinne minne rehellinen; re-hell uudelleen helvetti (joka on tässä positiivinen asia) tietysti menee. Mutta infantti ei väiltä mennä ja siksi heille oli niin helppo myydä asiat väärinpäin; hämähäkki väärinpäin.

    VastaaPoista
  7. Ad Alo: - yksi TKK:n 90-luvun lopun siivoojista on nykyisin perheen läheinen ystävä, Anu joka siivoaa, tekee mitä vain ruokaa mutta ennen kaikkea suuritöisiä kotiruokia (kaalilaatikko yms),tarvittaessa järjestää juhlia, ajaa pakettiautoa ja rekkaa jne.

    Ulkoistin hänet itselleni jossain vaiheessa 2000-luvulla kun hänellä tuli eläkeikä täyteen. Hoitaa tätä nykyä ueammankin naapurin askareita ja hommaa tarvittaessa jälkeläisiään apuun.

    VastaaPoista
  8. Ad mr.: - Kiitos. Tuntuma virallismääräyksiin on mennyt, varsinkin kun en tätä nykyä viitsi kirjoittautua yliopiston tunnareilla verkkoon. Sattuneesta syystä kotimaiset ja ulkomaiset standardit ovat TKK / Aallon yhteyksin kirjaimelliesti käden ulottuvilla.

    Nyt voin ottaa mittanauhani, käydä mittaamassa ja jatkaa sopivan tilaisuuden tullen pohdintaa, miksi Yliopiston vanhan puolen portaat ovat niin mukavat ja mielenkiintoiset ja taas Suurkirkon portaat niin hankalat, että ne näyttävät sirkustempuilta ne valokuvat, joissa kasakat ratsastavat nagaikka kourassa kovaa vauhtia niitä portaita alas huitoen kunnon kansalaisia vasemmalle ja oikealle.

    VastaaPoista
  9. Suurkirkon portaiden mitoituksen peruste löytyy varmaankin estetiikasta enemmän kuin käytännöllisyydestä. Roomassa on tunnetusti yhdet espanjalaiset portaat, mutta kokemuksesta oppineena tiedän taas itse Espanjassa olevan suurin määrin muita espanjalaisia portaita, joissa kävely on hengenvaarallista sattumanvaraisesti vaihtelevien porraskorkeuksien ja -leveyksien takia.

    VastaaPoista
  10. Porrasnormit ovat Finlexissä ihan kaikkien luettavissa (Rakentamismääräyskokoelma osa F2), sisällysluettelo rakennusmääräyksiin löytyy Ympäristöministeriön sivuilta:
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=369891&lan=FI
    Sielläkin esitetty mukavan portaan kaava 2xnousu+etenemä=630 mm on ollut tunnettu jo varmaan ainakin parisataa vuotta.
    Tuomiiokirkon ulkoporras taitaa tosiaan olla ulkoportaaksi aika jyrkkä, ja nousut aika korkeita. Taitaa olla parempi istuskelupaikkana kuin portaana. Lisäksi epävarmuuden tunnetta lisää kaiteiden ja käsijohteiden niukkuus.
    Kun Suomessa portaat tehdään yleensä aika jyrkiksi tilan säästämiseksi, poikkeukset herättävät huomion. Yliopiston kirjaston Rotundassa sekä Loviisan museon ullakolla on molemmissa erikoiset, hyvin loivat ja helppokulkuiset, mutta kapeat portaat.

    AW

    VastaaPoista
  11. Jospa Suurkirkon portaat on suunniteltu ratsukoille, vaan ei rahvaalle.

    Frank

    VastaaPoista
  12. Jokos ne Rakennushallituksen siivoojien saamat korvaukset on peritty Sailaalta, Viinaselta ja muilta lakia rikkoneilta?

    Poliisiksi pääsi muuten ennen lähes kuka tahansa aliupseerikoulun suorittanut mies vaikka suoraan kadulta. Sittemmin tuli ½ vuotta kestävä poliisikoulu ja nykyisin ollaan jo monivuotisessa opistotason opetuksessa, tai ammattikorkeakoulussa tms. Ehkä paranusta on tapahtunut varsinkin luku- ja kirjoitustaidon suhteen, mutta vielä rivissä on vanhan koulun mulkkuja, jotka varsinkin syrjäseudulla pitävät omaa lakiaan. Onneksi noita poistuu eläkkeelle tai nahkurin orsille melko sukkelaan.

    VastaaPoista
  13. Itänaapurissa voi kokea ikävän yllätyksen, kun samassa portaikossa askelmien nousu voi vaihdella.

    VastaaPoista
  14. Onko muut huomanneet Turun uuden pääkirjaston portaiden hankaluuden? Tarkoitan niitä, jotka menevät ensimmäisestä kerroksesta toiseen. Ei tahdo askel sopia - ainakaan minulla.

    Toki voi olla ja varmaan onkin niin, että valtaosa portaista ja standardit eritoten on sovitettu keski-ikäiselle äijälle, ja esimerkiksi em. kirjaston portaat soveltuvat paremmin nuorille nymfeille. Muta miksi?

    Touko Mettinen
    porras-siivooja

    VastaaPoista
  15. Portaista puheenollen TKK:n ylivoimaisesti vaikeakulkuisin osasto pyörätuolin käyttäjille on arkkitehtiosasto.

    VastaaPoista
  16. Ad Morfaa korvaan et alii: - kun on näitä poliiseja sukulaisina... Kommentoija on oikeassa ja taustakin on selvä. Sotien jälkeen palkan ja asumiskustannusten järkyttävä suhde suoraan aiheutti sen, että pääkaupunkiseudulle saatiin laihoja poikamiehiä, jotka sitten karkailivat maakuntaan. Alikersantti tai varusmieskersantti oli tosiaan riittävä tausta.

    Tietääkseni "oikeiden" poliisien uran alku on edelleen hyvin hankala, ja sitten ilmenee ihmeellisiä työnsaantiongelmia.

    Omat kontaktina alkavat olla vanhoja. Yhteen aikaan opetin välillä poliiseja, mutta kysymyksessä taisivat kyllä olla komisariokurssit.

    Edelle kirjoitettu koskee sellaisenaan vanginvartijoita, joilla tosin oli työ- ja asuntomahdollisuudet sellaisilla viihtyisillä seuduilla kuin Konnunsuolla ja Sukevalla.

    VastaaPoista
  17. koskelan kappelissa kuljetin komivuotiasta poikaa parvekkeelta alas pyöreissä rappusissa sillä kapeammalla puolella.
    Poika alkoi juntturoimaan eikä halunnut mennä alas ja perästä tuli porukkaa joilla mukamas kiire. Tajusin että täsä vois käydä huonosti ja pidin lujaa rautakaiteesta ja toisella kädellä pojasta joka on kaskymmenkiloinen.

    Katson kahdesti seuraavalla kerralla kun järjestän itseni semmoseen paikkaan.

    VastaaPoista
  18. Täälläpäin erään nimeltä mainitsemattoman kaupungintalon portaat pilattu hengenvaarallisiksi modernin arkkitehtuurin nimissä ("Oulun koulukunta"). Siinä on värityksessä (ylimääräisiä kaistoja ym) häivytetty porrasaskelmien optiset erot sekaviksi. Ja muutenkin poikkeaa standardista. Kun täällä vielä asukkaat on vanhempaa, huonojalkaisempaa väkeä niin hirvittää.


    MrrKAT

    VastaaPoista
  19. Vaimoni perhe muutti vankilasta vankilaan, kunnes viimeinen posti oli Hämeenlinnassa.

    VastaaPoista
  20. Ystäväni rakensi pieteetillä perinnetalon Turun Kakskertaan. Hän mainitsi minulle, miten 1700-luvun taloa rakennettaessa on tärkeää huomioida porrasoppi. Muistaakseni tämä oli se sana. Voiko tällaista estetikkakäsitystä kuvata "varsinaiseksi standardiks", niin siihen en osaa kamalasti ottaa kantaa.

    Samuli V.

    VastaaPoista