Sivun näyttöjä yhteensä

8. maaliskuuta 2007

Äänestyskone

Puolueiden puheenjohtajien suuressa vaalikeskustelussa keskiviikkona illalla kysyttiin lopuksi keinoa nukkuvien saamiseksi äänestämään.

Vasemmistoliiton ja kokoomuksen puheenjohtajat sanoivat että verkkoäänestys, tavalla tai toisella.

Eilinen blogi taisi tuoda enemmän kommentteja kuin mikään aikaisempi, 32 kappaletta.

Olen vilpillinen kirjoittaja. Blogia on niin hauska kirjoittaa siksi, etten tunne jalkojeni alla saippualaatikkoa enkä käsitä paljastavani pöljälle kansalle isoja asioita, tietämättömiä totuuksia tai tuoreesti esitettyjä näkökulmia.

Parasta ovat kommentit, kun ne ovat tässä niin hemmetin hyviä ja asiantuntevia.

Jokin mättää. Seurailen parempia blogeja. Niissä on huonompia kommentteja.

Vaalisalaisuuden säilymisestä verkkoäänestyksessä - olisiko tämä pyhä lehmä pantava penkkiin?

Koko vaalijärjestelmämme on 1800-luvulta, vaikka enää ei ole niitä Topi Romppasen aikuisia isoja listoja, joihin oli pyyhkäistävä kynällä Punainen Viiva.

Voin kuvitella sellaisen TTP:n (luotettu kolmas taho), joka saisi määräajaksi haltuunsa todelliset verkossa annetut äänet. Sellainen voisi olla tietosuojavaltuutettu tai keskusrikospoliisi. Näin verkkoäänestämisen logitiedosto olisi kaksiosainen.

En pidä suurenakaan salaisuutena, ketä äänestän. Tapaan paljon ihmisiä, jotka haluavat välttäättä kertoa ehdokkaansa. Salaisuutena nämä tiedot on pidettävä, mutta on niitä suurempia. Jos minulla olisi kuppa, kuten tällä hetkellä kyllä tuntuu, olisin arka siitä tiedosta.

Kotona Kauhavalla vaalilautakunnat laskivat vaalituloksen pärstäkertoimilla ennen uurnan avaamista ja aina oikein. Pernaalla tosin kerran ihmeteltiin, että kuka kumma on äänestänyt kansanpuoluetta, kunnes keksittiin, että se on varmaan se uusi opettaja.

Kirkonkylässä joku - muistaakseni Anna Latikka - istui halkoliiterin ovensuussa pitämässä kirjaa vaalihuoneistoon saapuneista, ja hänellä oli myös vaalitulos tiedossa vaalihuoneiston sulkeutuessa.

Kun koulun rehtori muuttui maalaisliittolaiseksi saadakseen paremman viran, siitä puhuttiin pitkin kyliä. Moni muisti, että asianomaisen isä oli ollut niin musta oikeistolainen "että valakian ottaa", ja kauan sotien jälkeen sillä kannalla, että Hitleri oli hyvä mies.

Äänten ostaminen - minäkään en osaa nähdä asiaa niin, että se olisi verkossa äänestäen helpompaa kuin vaalihuoneistossa asioiden.

Se kommentoija löysi piilottamani syötin, joka huomasi, mistä kenkä puristaa. Verkossa äänestäminen on suora uhka vakiintuneille puolueille ja niiden vakiintuneille ehdokkaille.

Ainoa nyt mieleen tuleva kansanedustaja, joka herättää kiinnostusta ja kunnioitusta nuorissa ja verrattoman verkkolukutaitoisissa ihmisissä, on Kasvi. Tuomioja saattaa saada ääniä nukahtamaisillaan olevilta. Vahinko ettei hän viritä kotisivuaan paremmaksi ja kirjoita hiukan avoimemmin.

Kun edellä leimaan vaalijärjestelmän vanhentuneeksi, menköön perässä edustuksellisuus. Parlamentaarista demokratiaa parempaa vaihtoehtoa ei ole, mutta nykyinen kansanedustuslaitos ei houkuttele kyvykkäitä ihmisiä.

Kansanedustajan työ on kaameaa. On tehtävä arvaamalla päätöksiä keskeneräisistä asioista riittämättömin tiedoin ja lisäksi hymyiltävä vastaantulijoille.

Se on yhdistelmä, joka vetää puoleensa markkinamiehiä, hevoskauppiaita ja ovenkoputtajia.

Amerikkalaisen rikosoikeudenkäynnin valamiehistö oli hyvä keksintö niin kauan kuin ratkaistavat jutut koskivat hevosvarkautta ja ihmiset suunnilleen tunsivat toisensa. Tätä nykyä järjestelmä ei ole edes naurettava. Se on kauhistuttava.

Eduskunnassa on sama perusajatus: yleisjärkeviä ihmisiä kootaan tekemään harkittuja ratkaisuja toisten puolesta, jotta nämä toiset saisivat kaataa kaskea ja kasvattaa nauriita.

Mutta generalistit ovat vähissä jopa vapaissa ammateissa. Yleislääkäreitä ja yleisten ja hallintotuomioistuinten tuomareita tarvitaan, mutta yleisten alojen erikoistuntemus on nykyisin heikkoa, koska "erikoisosaamisen" kultti on vielä voimissaan, vaikka sen aika on ohi.

Olen nalkuttanut tässä ja muissa yhteyksissä kaksikymmentä vuotta, että lähes koko Suomen historia on luettavissa maantieteellisen kartaston lehdistä 2 ja 3, kallioperä ja irtaimet maalajit. Maantiede ja siis välimatkat eli siis kuljetusyhteydet oli avain. Ei taida olla enää.

Poliittiset laitokset ovat kasvaneet maantieteen ja ilmaston kuriin. Miten tästä eteenpäin?

Ellei yhteiskunnallinen keskustelu avaudu ihmisille, vaarana on TKY, todellisten kusipäiden yhteiskunta. Lännellä olen näkevinäni merkkejä sellaisesta. Venäjällä sitä vaaraa ei ole, koska poliittinen eliitti toteuttaa kohta kohdalta Pietari Suuren oivalluksia, paitsi että Putinin kirvesmiehen taidoista ei ole tietoa.

Yhteiskunnallisen keskustelun sekavuus oli käsillä "suuressa vaalikeskustelussa", joka oli tavattoman huono. Ne henkilöt, jotka eivät olleet tehneet vastuullisia päätöksiä, pärjäsivät parhaiten.

Se MTV3:n toimittajien ajatus, että on puhuttava samaan hengenvetoon omaishoitajista ja rypälepommeista, on mennyttä maailmaa.

En ole kiinnostunut politiikasta. Kukaan ei ole koskaan pyytänyt minua asettumaan ehdolle missään vaaleissa, paitsi kerran kirkolliskokoukseen, mistä kieltäydyin kauhistuneesti.

Siksi toivon osanneeni kirjoittaa teknisesti, järjestelmien toimimisen tasolla. Ketkä siellä toimivat, se on eri asia. Sadan vuoden perspektiivistä kansanedustajiksi on äänestetty yleensä sangen kelvollisa väkeä, ja kaikki ovat vuorollaan vanhentuneet ja kuolleet.

Historia, josta muka ei mitään opi, sisältää julmia kertomuksia yli aikansa säilyneistä järjestelmistä.

Yhteiskunta voi olla kuin Puolan ratsuväki 1939, siis se, joka verrattoman urhoollisesti ratsasti panssarivaunuja vastaan.

Puolueet ja niiden toimintaa myötäilevä virkakunta tuovat mieleen Klingen (Iisalmen ruhtinaskunta) lainaamaa johan Kraftmanin kirjitusta vuodelta 1773:

"Muuten on myönnettävä, että hyveettömyys ja jumalattomuus on vaikeampi juuria pois vapaista yhteiskunnista kuin yksinvaltaesti halltuista: koska puolueet, vapaissa yhteiskunnissa, ovat jatkuvassa toiminnassa toisiaan vstaan ja niiden etu vaatii usein vissien paheiden ylläpitämistä..."

27 kommenttia:

  1. Entä jos eduskunta arvottaisiin?
    Ei se siitä juurikaan huonommaksi menisi jos olisi pakko ottaa pesti vastaan?

    Minä olen syvästi ihmetellyt tätä ajatusta äänestämättä jättämisestä.

    Protestointi äänestämättä jättämällä on jokseenkin yhtä fiksua kuin lämmitellä housuun kusemalla. Äänestämättä jätteneelle vain joku toinen on hoitanut sen taskuun kusemisen.

    Mikähän puolueen politrukki se on ollut, joka on tämän äänestämättä jättämisen protestina keksinyt?

    Siinä vedätetään heikkolahjaisa oikein ansiokkaalla tavalla, tulee mieleeni Legendaarisen-Leila tätini lause "On moraalisesti väärin antaa tyhmän pitää rahansa, sillä muutoin joku ketku ne siltä kuitenkin vie ja se voi olla joku ihan vieras ketku!"

    Äänestämättä jättämällä kun tai ohi äänestämällä, piirtelemällä kuvia kupunkiin, kun ei protestoi mitään, vaan päin vastoin, tulee tukeneeksi vallassa olijoita.

    Todellinen protesti on juuri äänestämistä ja äänestämistä suureen ääneen.
    Mutta pitää vaihtaa ne, niin kauan kuin siihen on mahdollisuus.
    Jos ne keitä on ehdolla, ei miellytä, niin vaihtakaa ne, sekin onnistuu kun perustatte valitsijayhdistyksen, ei näissä vaaleissa toki enää, mutta seuraavalla kerralla.

    Mutta tällä kerralla, jos teistä tuntuu että vaalitulos on jo varma, niin sotkekaa se varma tulos äänestämälle jotakin epätodennäköistä.

    Äänestäkää. Piruuttanne.

    Tämä mielessä minä olen ajanut "Vaihtoehtoliike 2007"-asiaa

    ps. minä en todellakaan tiedä ketä äänestäisin...

    VastaaPoista
  2. "On moraalisesti väärin antaa tyhmän pitää rahansa, sillä muutoin joku ketku ne siltä kuitenkin vie ja se voi olla joku ihan vieras ketku!"

    Ei nyt sentään omita tuollaista lentävää viisautta kenenkään sukulaistädille. Jookos. En ole koskaan kuullut Leila-tädistäsi ja vielä vähemmän pitänyt tuntematonta legendaarisena.

    Ylensäkin ihmetyttää ns. kaupunkitarinoiden levittäminen ja ylläpitäminen vieläkin vaikka oikeellisuuden tai virheellisyyden sekä alkuperän voi tarkistaa helposti.

    KvG

    VastaaPoista
  3. Joo... nukkuvien puolue... Ne ei kerro mitä mieltä ne on. Ne ikään kuin lahjoittaa äänensä veks. Mut onneks ne osaa jakaa sen äänilahjansa ihan kaikille muille äänestäjille ja aivan pärkk... tasasee... Onko muuten säädetty, että äänestysprosentin pitää olla joku tai pitää järjestää uusi äänestys? Jos minimiä ei ole säädetty, niin ininät pois.

    VastaaPoista
  4. @puolue. Tehdään sinunkin kullastasi vamous!

    VastaaPoista
  5. Kyllä minä vähän myös ihmettelen tuota uskon puutetta siihen, ettei asioihin voisi vaikuttaa äänestämällä. Ajatellaan vain sitä mahdollisuutta, ettei voisi äänestää suht koht vapaasti. Niitäkin valtioita on, ei mitään herkkua sellaisessakaan eläminen.En todellakaan usko, että sähköinen äänestys lisäisi aktiivisuutta. Jos asia kiinnostaa, niin kyllä sinne äänestyspaikalle ehtii! Sen sijaan pidän kyllä hyvin hyödyllisinä näitä ehdokkaiden blogeja. Niistä saa tietoja ehdokkaan mielipiteistä
    nopeasti,vaalitilaisuuksiin aikaa ei tahdo riitää ainakaan useampaan.
    Ettei muka löydy sopivaa ehdokasta? Jos ei ole parasta tarjolla, ottaa sitten seuraavaksi parhaan. Eihän tässä nyt puolisoa olla valitsemassa. Neljän vuoden päästä voi ottaa eron, jos osoittautuu ihan kelvottomaksi.

    VastaaPoista
  6. Meidän perheeseemme sanonta on tullut noin 40 vuotta sitten, kun tätini vei rahat kortilla Oscar-sedältä.

    Sanonnan alkuperä ei minulle ole tuttu, saattaa olla että puolet maailmasta kiertänyt täti on ison osan letkauksista maailmalta kerännyt, kuten Neil Hardwickin.

    Legendaariseksi hän muuttui pari työpaikkaani sitten, jolloin 45 000 ihmisen porukassa häntä alettiin näin kutsua.

    Nyt Leila-täti makaa dementikkona vuoteen omana ajan hukanneensa. Muistaa ihmiset, äly pelaa jotenkin, mutta ei osaa sijoittaa mitään aika järjestykseen. Kun tulen huoneeseen 4 kuukauden kuluttua edellisestä vierailusta, hän ei muista minun välillä pois olleenkaan. Tai jos käyn välillä hakemassa täyden vesikannun, hän ilahtuu uudelleen että olen tullut käymään. Tietää että on vaalit tulossa, mutta ei muista minkä vuoden vaalit.

    Vuosia sitten tuli torilla eräs vanha mies pyytämään häneltä kannattajakorttiin nimeä "että saataisiin vanhustenasialle kansanedustaja". Valitettavasti en osaa kirjoittaa tätä turuksi, mutta epäkohteliaisuudet hän puhuu aina turuksi, eikä hän vanhemmiten suomea oikein muutoin puhukaan.
    -"Ja sääkös se sitten olisit?"
    -"No niin tässä olisi tarkoitus!"
    -"Mitä sääkin tommonnen äijän gräffänä siellä sitten tekisit, kun ei mitään muuta tajua, kuin sen minkä nenästä suuhun valuu ja senkiun huonosti."

    Tätini, joka on sen ikäinen, että muistaa kuinka ensimmäinen auto tuli Paraisille, on äänestänyt seitsemänkymmentäluvulta asti aina alle 50-vuotiaita ehdokkaita. Hänen mielestä muut kääkät saa äänestää ne kääkät sinne, hän ei ota sitä tunnolleen.

    Vapaasti häntä siteeraten
    "Miksi minä näitä vanhoja ihmisiä äänestäisin tekemään päätöksiä, joitten kanssa sitten ne ei joudu itse elämään? Kyllä lainsäätäjän pitää olla sen ikäinen, että joutuu vielä itse elämään päätöstensä kanssa. Jos mä äänestän sinne jonkun vanhan jäärän, niin se ei enää itse ole elämässä siinä maailmassa jonka lakeja on säätämässä."

    Tämä on ollut minullakin mielessä, kun ennakkoon kieltäydyin ehdokkuudesta seuraavissa vaaleissa ja jäin taka-allalle, riviin räksyttämään.

    VastaaPoista
  7. Alla oleva teksiti löytyy yllä olevasta linkistä.
    http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1129360&s=r

    Skandaalit hyydyttivät äänestyskonebisneksen

    Turvaongelmien kanssa painiskeleva Diebold luopuu äänestyskonebisneksestä. Turvajärjestelmiä valmistava amerikkalaisjätti keskittyy jatkossa pankkiautomaattituotantoon.

    Yhtiö kertoi kaavailuistaan Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikauppaa valvovalle komissiolle antamassaan vuosiraportissa. Myös lukuisat Associated Pressin haastattelemat analyytikot pitävät luopumista odotettavana.
    Useat osavaltiot ovat asettaneet yhtiön valmistamat AccuVote-äänestyslaitteet käyttökieltoon niistä löytyneiden turvaongelmien takia. Ongelmia on viime vuosina ollut niin laitteiden fyysisessä turvallisuudessa kuin äänten laskemistarkkuudessa.

    Kosketusnäytöllisten ja optiseen lukuun perustuvien laitteiden luottamus on kärsinyt asiantuntijoiden mukaan vakavia ongelmia. Yhtiö on joutunut Kaliforniassa myös oikeuteen petosepäilyistä.

    Viime vuonna suomalaissyntyinen it-asiantuntija Harri Hursti todisti äänestystietojen muokkaamisen ja laitteiden äänestysohjelman päivittämisen huomaamatta olevan mahdollista. Yhtiön vuonna 2004 toimittamien äänestyslaitteiden päivitystoimiin tarkoitetuksi oletussalasanaksi on myös toisaalla paljastunut numerosarja 1111.

    Diebold valmistaa äänestyskoneiden lisäksi muun muassa kassakaappeja ja pankkiautomaatteja.

    VastaaPoista
  8. Jaa, että äänestämättä jättäminen on "yhtä fiksua kuin lämmitellä housuun kusemalla" (petja jäppisen näkemys). Minun puolestani saa petja äänestää niin paljon kuin ikinä lystää ja viranomaiset sallii. Minä en kait viitsi käydä äänestämässä. Äänestäminen on minusta kuin uskontunnustus "minä uskon pyhään isänmaahan, demokratiaan, puoluejärjestelmään ja annan muutenkin kaiken tukeni voimassaolevalle pyhälle suomalaisuudella. Totta kai ne, jotka ovat järjestelmän sisäpuolella pyytävät ihmisiä äänestämään, vannomaan uskollisuusvalansa sille järjestelmälle jonka (pikku)rattaita he itse ovat. eli faktisesti tukea itselleen.

    Siksi heistä on tärkeää että äänestää.

    Kaikkihan toki tietävät, ettei yhdellä äänellä ole mitään merkitystä. Siksi poliitikot, joille se että äänestysprosentti on korkea (sillä se tukee sitä järjestelmää jonka osasia he itse ovat) kehottavat kaikkia, ihan kaikkia, poikkeuksetta, äänestämään sanomalla: "On ihan sama ketä äänestät, pääasia on että äänestät!". Tietenkin he ovat täysin oikeassa - on yhdentekevää ketä äänestää, sillä sillä miten äänestät ei ole mitään merkitystä, se millä on merkitystä on että käyt osoittamassa tukesi koko establishmentille (etkä osoita tyytymättömyyttä kodille, uskonnolle ja isiemme maalle (niille isillemme, jotka antoivat henkensä Sinunkin puolesta pelastaessaan Suomen itsenäisyyden tuleville polville). Mutta kukaan poliitikko ei kuitenkaan avoimesti myönnä, että kansalaisen vaikutusmahdollisuus äänestämällä vaikkei nolla niin lähenee raja-arvoa nolla. Epäsuorasti sen sijaan sen myöntävät kaikki.

    Siksi he hokevat tuota lausetta "On ihan sama ketä (miten) äänestät, pääasia on että äänestät!”.

    On täysin totta että on yhdentekevää, miten äänestät, ja että on tärkeää järjestelmässä toimiville, että siitä huolimatta ettei sillä, ketä äänestät, ole merkitystä, niin käyt kuitenkin äänestämässä.

    Olen joskus laiskasti miettinyt, kuinka ihmeessä rehellisiksi tunnetut ihmiset viitsivät esittää tuollaista vajaaälyisyyttä. Täysin kritiikittömästi hoetaan sanomaa, joka ilmenee tarkastelussa vajaaälyiseksi. Jos äänestäjä äänestää kehotuksen antajan poliittisten kannanottojen vastaisesti, kehottajan kannattaman politiikan menestymisen mahdollisuus huononee. Ei kehottaja usko eikä edes väitäkään uskovansa että juuri ne äänestäjät jotka ovat kehottajan kanssa potentiaalisesti samoilla linjoilla kävisivät kehotuksen seurauksena äänestämässä, vaan yhtä hyvin voivat kehotuksen noudattajat olla kehottajan poliittisia vastustajia. Tämän loogisen kuperkeikan selitys on tietenkin se, että on yhdentekevää miten äänestäjä äänestää, sillä ei ole mitään merkitystä, ja tähän luottaen kehotus tehdäänkin, juuri tuon hokeman mukaisesti. Se mitä kehottaja tavoittelee on korkean äänestysprosentin mukanaantuomaa poliittista symboliarvoa.


    Sanottuani tämän saan saan vastaväitteen "Mutta jos kaikki ajattelisivat noin...".

    Silloin pitänee myös paikkansa että: Jos kaikki ajattelisivat, että minäpäs heitän muista ja siisteydestä tämän roskan pois kadulle noin vain niin seuraus olisi että kadut roskaantuisivat. .

    Kuitenkin on de facto niin että koska kaikki ajattelevat juuri em. tavalla, niin seuraus ei ole että kadut roskaantuvat vaan että yleisille paikoille kuten katujen varsille, pysäkeille jne. on sijoitettu roskakoreja.

    Niitä ei olisi elleivät kaikki tekisi niin. Haluaako joku siis olla ilman kaupungin roskakoreja, tunkea kaikki matkan varrella kertyvät roskat taskuunsa ja kantaa niitä taskussa kunnes pääsee kotiin ja siellä tyhjentää taskuihin kertyneet roskat roskakoriin. Minusta yleisön käyttöön tarkoitetut jäteastiat yleisillä paikoilla ovat tarpeellisia ja puolustavat paikkansa -Siitä ei tosin ollut kysymys, vaan kysymys oli ajatuksen "jos kaikki tekisivät"-paikkansapitävyydestä. Ei ole järkevää tehdä valintojaan sen vaihtoehdon varalta, että jokin epärealistinen skenaario tulevaisuudesta toteutuu. Valinnat pitää tehdä realistisista, ei epärealistisista, lähtökohdista.

    En tosiaan tiedä viitsinkö vaivautua äänestämään. Eri puolueiden kannatusluvuilla on tosin suunta-antava vaikutus ja siihen äänelläni voisin vaikuttaa (tosin marginaalisesti mutta kuitenkin).

    Varsinaiset päätökset yhteisössämme (julkishallinnon puolella) tehdään pitkälti virkamiestyönä, johon ei mikään äänestys vaikuta. Olisihan se merkillistä, jos jonkin kuhmolaisen mummon äänestyskäyttäytyminen ratkaisisi esim. Helsingin yliopiston jonkin tiedekunnan assistentin määräaikaisen viran perustamiseen. Tai tiehallinnon eri tietöiden toteuttamisaikataulujen priorisoinnin.

    Joku viisas amerikkalainen ekonomisti (en muista nimeä) on todennut että demokratian leviämisen esteenä on se, että toimivan demokratian edellytys on että bruttokansantuote ao. maassa nousee vähintään 6000 dollarin henkeä kohti. Toimivaa demokratiaa kun ei saa aikaan määräämällä johonkin eteläisen Afrikan maahan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Ei äänioikeudella rakenneta toimivaa demokratiaa.

    Faktisesti päätökset toimivassa demokratiassa syntyvät niin, että ihmiset hiertyvät toisiaan vastaan kuvitteellisessa valtavassa kirnussa lukuisissa eri yhteyksissä ja eri kiistoissa, kinaamisissa ja kamppailuissa päivittäin, lehdistössä, kuppiloissa, työpaikoilla, ammattiyhdistysliikkeessä, delegaatioissa ministeriöihin, yhteisissä kirjeissä kunnanhallituksen puolueryhmittymille, kuntien työllisyystukena yrityksen sijoittumisesta päättäville, haukkumalla päättäjiä yleisönosastolla tai nettipalstalla (tai, kuten minä kirjoittamalla tässä blogissa). Tässä valtavassa kirnussa tapahtuvassa päivittäisessä prosessissa jossa tarpeet ja vaikutusvalta hiertyvät toisia vastaan punnitaan ihmisten tarpeet ja rahkeet, kunnes on lopulta tässä saatu punnittua yhteismitallisiksi yliopiston assistentin määräaikaisen viran painoarvo verrattuna kuhmolaisen mökin mummon kauppa-auton tarpeeseen ja tiehallinnon priorisointiin teiden korjausmäärärahojen jaosta. Tällaisen prosessin perusteella päätökset kuten tunnettua tehdään.

    Väite, jonka mukaan äänestämisellä
    (ja siis kansanedustuslaitoksen miehityksellä) olisi jotenkin ratkaiseva merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa osoittaa olennaista - ja ratkaisevaa yhteiskuntatuntemuksen puutetta. Sen merkitys nousee tärkeäksi vain poikkeuksellisessa oloissa ja se on taustalta vaikuttava demokratian takuupylväs. Päivittäiseen elämään sen merkitys on suhteellisen vähäinen.

    Mene toki äänestämään! Älä kuse housuihisi. Käý vaikuttamassa! -

    Vastaan: Voi äiti!

    Toisaalta: kukaan ei ymmärrä, että minä jättämällä äänestämättä tietoisesti pyrin kieltäytymään Suomi-hurskastelusta, sanomaan ei kiiltosilmäisille kansallismielisille fanaatikoille jotka rukoilevat ihmisiä menemään äänestämään, antamaan tukensa heille, sille järjestelmälle jonka osia he ovat, isänmaalle, rakkaalle Suomelle, jota he rakastavat niin että järki ei pysy mukana.

    Söisivät suomi-multaa kun rakastavat maata niin.

    Minä en ole erityisen rakastunut tähän maahan eikä Suomi ole minusta mitenkään hyvä maa. Euroopassa Suomi on taloudellisesti arvioiden kait alle keskimäärän, maailmassa monessa oleellisessa tilastossa melko korkealla, mutta siitähän ei ole kysymys vaan siitä uskonnollisesta metafyysisestä käsityksestä jonka mukaan Suomeen liittyy jokin isänmaa-käsitteen ilmaisema symboliarvo.

    Minä näen mielelläni alhaisen äänestysprosentin. Se jos mikään on epäluottamuslause järjestelmän toimijoille, politikoille ja virkakoneistolle. Sitä epäluottamuslausetta pelätään, äänestysprosentin romahtaminen olisi katastrofi. Siitä seuraisi keskusteluja telkkarissa, jossa viisaat päät pohtisivat miksi heidän kansansa on niin tyhmä.

    Mutta on tietenkin totta, että olisi epärealistiista olettaa että äänestämättä jättäminen vaikuttaisi. Se vaikuttaa yhtä vähän kuin äänestäminen, joten voisihan sitä äänestääkin, olisin ainakin poliitikkojen mieliksi. Ne tykkäisi ja minullekin tulisi hyvä mieli kun olen onnistunut saamaan toiselle hyvän mielen. Sehän on se joka tuo kaikkein parhaimman mielen. Mutten siltikään tiedä käynkö äänestämässä ollakseni poliitikoille mieliksi.

    Täytyy fundeerata asiaa, vaikka olenhan minä sitä fundeerannutkin hiukan jo. Mutta älkää tulko esittämään minulle noita hokemia joihin ette itsekään usko, että mene äänestämään, vaikuta. Pliis, kunnioittakaa toisten arvostelukykyä älkääkö esittäkö tuollaista silkkaa roskaa.

    Housujani en kusemalla lämmitämään lähde!

    Ettäs semmottii...

    Terv.

    //Heikki

    heikki.jansso@webinfo.fi

    VastaaPoista
  9. tokko tuo yhteiskunnallinen keskustelu on koskaan avautunut ihmisille.. selkeämpää sen on täytynyt joskus olla, olen samaa mieltä vaalikeskustelujen surkeasta tasosta. niitä pitäisi litteroida ja painaa lehteen, että kaikki voisivat todeta ajatuksen hyppivän kuin rusakko.

    poliittinen keskustelu on tässä sateenkaarihallitusten luvatussa maassa muutenkin kummallinen juttu. ensin vaalipuheissa tehdään eroa ja sitten istutaan sorvaamaan yhteistä hallitusohjelmaa. raimo sailas voisi aivan hyvin olla seuraavat 15 vuotta pääministerinä, niin hienovaraisia ovat ideologiset muutokset 3 suuren voimasuhteissa. vaihtoehdottomuus vaikeuttaa valitsemista.

    vaaliarvonta voisi olla Veikkauksen peli, niin saataisiin kaivattua jännitystä.

    VastaaPoista
  10. "Amerikkalaisen rikosoikeudenkäynnin valamiehistö oli hyvä keksintö niin kauan kuin ratkaistavat jutut koskivat hevosvarkautta ja ihmiset suunnilleen tunsivat toisensa. Tätä nykyä järjestelmä ei ole edes naurettava. Se on kauhistuttava."

    Tähän taas palataan.
    Ne rauhantuomarit.
    Parisataa ruokakuntaa valitsee itselleen keskuudestaan vaikkapa neljäksi vuodeksi kerrallaan rauhantuomarin, jotka sitten ratkovat hevosvarkaudet, nurkkiin kuseksimiset ja muut sellaiset jutut.
    Tälle korttelille tulisi yhtä monta rauhantuomaria kuin äitini kotikuntaan.

    VastaaPoista
  11. Minua on aina ihmetyttänyt vaalien edellä alkava pohdiskelu äänestämisen tai äänestämättä jättämisen tärkeydestä. Aivan kuin pohdiskelijan päätöksellä äänestää tai ei olisi yhtä ääntä enempää merkitystä.

    Äänestäkää ketä huvittaa, teidän yksityisasianne eivät minulle kuulu. Minä hoidan omat asiani ja noudatan tätä periaatetta myös äänestämällä itseäni.

    VastaaPoista
  12. Entä jos eduskunta arvottaisiin?

    Ehdottomasti ei, itse ainakin haluan äänestää itseäni kyvykkäämpää (ihme kyllä, aina on ehdokas lopulta löytynyt), arpomalla odotusarvona olisi keskinkertainen parlamentti.

    Systeemimme hienouksia on, etteivät puolueet päätä läpimenoa edes järjestyksen osalta, vaan vertausluvut eli äänestäjät sen (rajatapauksissa tietysti arvonnanomaisesti) ratkaisevat. Voisiko samaa ulottaa siihen millä myös on suuri merkitys, eli eduskunnan järjestäytymiseen? Ikäpuhemiestä lukuunottamatta vanhat jehut määräävät täysin, miten valíokuntien jäsenet, Kelan valtuutetut ja lukuisien hallintoneuvostojen jäsenistö kootaan. Jotenkin siihen pitäisi saada äänestäjien antamaa feedbackia mukaan - voisiko ajatella, että tietty määrä valiokuntapaikkoja jaettaisiin siten, että henkilökohtaisia ääniä eniten saaneet voisivat valita mieleisensä... Valtioneuvostoon sen sijaan pitää edelleen voida valita parhaat kyvyt, ja ottaa taustat (koulutus, aiempi kokemus) ja jos välttämättä halutaan niin vaikka sukupuolikiintiötkin huomioon.

    Muuten olen sitä mieltä, että oikeusministerin tulisi aina olla juristi. Joka esittää vastaväitteeksi, että eihän sosiaali- ja terveysministerinkään tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen, osoittaa pointtini oikeaksi! Vähän kuten nykyinen oikeusministeri vastatessaan pätevyysepäilyihin juuri sillä väärällä (vaikka tietysti mielestään rationaalisesti) eli toteamalla, että on aiemmin ollut vastuussa vielä isommista budjeteista.

    VastaaPoista
  13. Äänestyksen voisi aivan hyvin hoitaa sähköisesti. Kaikestahan jää jälki. Jäisi monta hernekeittoa syö(ttä)mättä.

    Eilisestä Louvre kirjoituksesta en ollut kuullut, mutta ranskalaiset ovat ovelia kulttuurikettuja. Menevät kieli edellä ja lompakko tulee vasta sitten, mutta tulee varmasti.

    Kyseinen rakennus on jo maailman kuulu, joten tarvitaan vain älyn kapitaalia sitä hyödyntämään. Vain Monsieur on siihen kyllin ovela.

    VastaaPoista
  14. Voi teijän kanssa. Leila-täti osaa sitten olla kohteliaasti hiljaa. Voisi palauttaa oskarilta kortilla ottamansa miltsit. Osku jos olis jättänyt maksamatta, niin Leila olisi jäänyt vaille pottiaan. Käräjäsalissa on turha periä korttivelkoja.

    VastaaPoista
  15. Äänestämättä jättäminen on vähän huono viestin antamiseksi. Sitä vain oletetaan että ei jaksa raahautua uurnalle.

    Sen sijaan tyhjän äänestäminen on suora viesti- Kävin paikalla, mutta kukaan ei ollut tarpeeksi hyvä ääntäni varten. Suuren nukkuvien puolueen voi viellä selitellä pois, mutta suuri joukko hylättyjä ääniä on nolompi tapaus.

    Viime vaaleissa annettiin 24 000 hylättyä ääntä, se olisi riittänyt 2 ehdokkaan läpi viemiseen Helsingissä.

    VastaaPoista
  16. Mitäpä äänestämättömiä syyllistämään. Kyllä ne sitten kertovat, jos tahtovat vaikuttaa.

    VastaaPoista
  17. Hylättyjä viestejä ei enää raportoida. Äänestämättömyys raportoidaan.

    VastaaPoista
  18. En muista nähneeni gallupia aiheesta, mutta luulen, että puoluejakauma äänestämättömien keskuudessa noudattaa samaa jakaumaa, kuin äänestävien keskuudessa. He saattavat tosin olla vähemmän puolueuskollisia.

    VastaaPoista
  19. Siis raportoidaanko ihan äänestämättömien nimetkin jonnekin (Supolle tms)? Senhän pitäisi kuulua vaalisalaisuuden piiriin.

    VastaaPoista
  20. Jos olis natseilla olleet nämä teknohärvelit, niin veikkaan, että ensimmäisenä olis tehty ryöstö vaalien äänipankkiin.

    Mahdollisuus kaikkialle vaikuttaviin vilppeihin on teknisesti harvoissa käsissä, joita voi houkutella tai pakottaa vetämään välistä.

    Voisko muuten joku laittaa sentinpyöristykset tulemaan välillä minun tililleni? Se on....

    VastaaPoista
  21. @puolue. @patiaa vastaan.

    VastaaPoista
  22. Politiikassa harmittaa se, että ehdokkailta puuttuu itsekritiikki.

    Puheet ovat pitkiä ja epäloogisia. Aatemaailma on viime vuosisataista tai vanhempaa. Parhaimmillaan saa lastentarhaviisauksia.

    Puheenvuoroja pyytävät huomion kipeät kylähullut, jotka puhuvat sukkien väristä tai muusta yhtä tärkeästä.

    Pelottaa, mitä tapahtuisi, jos olisimme oikeasti eri mieltä jostakin tärkeästä.

    Järkiargumenteilla ei olisi mitään tekemistä lopputuloksen kanssa.

    Muualla täytetään silloin polttopulloja. Niitä on näkynyt jo Ranskassa ja Tanskassa ja taisi meiltäkin palaa joku tönö Hesassa.

    Sama pätee kansainväliseen politiikkaan. Kun tosiongelmia ei ole, voidaan pitää tanssivia kongresseja pitkin uutta ja vanhaa mannerta. Paineiden kasautuessa ne harvenevat ja varustelu kiihtyy.
    Hukkainvestointeja ei ole tapana tehdä.

    VastaaPoista
  23. tämähän menee jo maaniseksi, mutta

    @puolue. Puolue, joka voi vaihtaa mielipiteensä.

    VastaaPoista
  24. Well, the question of "will some parties gain more from e-voting" has been widely disputed also in Estonia. Technically there are of course those who get proportionally more e-votes, I combined two graphs.

    But we'd get similiar differences if we compared the result with votes cast by Estonians living abroad.

    If you are interested in social impacts then there is Report for the Council of Europe: E-Voting in the 2005 local elections in Estonia (and another one is being produced for 2007 elections).

    From technical side... I see Diebold and SERVE popping up whenever somebody speaks about e-voting, but much less thinking about what is relevant where. Fortunately there is a master thesis comparing security of Estonian e-voting solution to SERVE.

    (relevance of SERVE is also subject for my interview with Thad Hall)

    VastaaPoista
  25. The estonian graphs are quite interesting. If only we had a gallup to find out the division of votes among the non-voters - which pattern would it follow - conventional votes or e-votes or something else?

    VastaaPoista
  26. Iltalehdetpä ovat löytäneet olennaisen tästä vaalitouhusta. Jonkun mekkoa taas poltetaan.

    VastaaPoista
  27. Lisäisiköhän se onneamme, jos oikeusministerillä olisi juristin tutkinto, sosiaali- ja terveysministerillä lääkärin tutkinto, kauppa- ja teollisuusministerillä ekonomin ja insinöörin tutkinto, valtionvarainministerillä taloustieteellinen loppututkinto, puolustusministerillä upseerin tutkinto jne - eikös puolueista löytyisi sellaisillakin tutkinnoilla varustettuja... nyt on vaarassa mennä opetteluksi, kun pitäisi jo johtaa ja vetää asiantuntevia suuntaviivoja poliittisella värillä silaisten.

    VastaaPoista